Pieni TabiCine-maahantuoja on nyt parin vuoden ajan tehnyt kulttuuritekoja. Japanista Suomen valkokankaille päätyy lähinnä animaatiota ja tunnettujen tekijöiden festivaaleilla palkittuja teoksia. TabiCinen toimintaidea on esitellä ”tavallista” japanilaista elokuvaohjelmistoa, sellaista peruskatsottavaa, joka pyörii sikäläisissä teattereissa ja josta sikäläisten katsojien leffaruokavalio koostuu.
Tähän mennessä TabiCine on tuonut Suomeen sellaisia elokuvia kuin kauhuelementtejä sisältävä psykologinen jännäri The Good Father ja japanilaisen kulttuurin erityispiirteestä kertova vinkero mokumentti Vuokraperheet. Nyt tarjolle saapuu lajityyppejä sekoittava draamajännäri Cloud.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Kiyoshi Kurosawa on tehnyt elokuvia vuosikymmeniä, ja niitä on palkittu niin Cannesissa kuin Venetsiassakin, on Cloud hänen ensimmäinen elokuvansa, joka Suomessa on päässyt valkokangaslevitykseen. Tällainen kulttuurilähetystyö on siis selvästi tarpeen näin digitaalisen levityksen aikanakin.
Digitaalisuudesta puheen ollen, kanssakäymisen siirtyminen verkkoon on Cloudissa tavallaan kaiken pahan alku ja juuri. Sen päähenkilö, Yoshii, hankkii lisäansioita turruttavan liukuhihnatyönsä oheen ostamalla tavaraa halvalla ja myymällä sitä sitten netissä, toivottavasti tuntuvalla voitolla.
Onnistuttuaan ostamaan erän lääketieteellisiä laitteita halvalla pakkorakoon joutuneelta pariskunnalta ja saatuaan sen kaupaksi kunnon voittomarginaalilla Yoshii on voimiensa tunnossa. Varsinaisella työpaikalla pomo tarjoaa mahdollisuutta edetä uralla, mutta Yoshii päättää irtisanoutua ja omistautua trokausbisnekselleen.
Vaikka menestys jatkuu, jokin epämääräinen taho tuntuu vainoavan nuorta miestä. Kun nälkä kasvaa syödessä, Yoshiille ei enää riitä epätoivoisten ahdingon hyväksikäyttäminen, vaan hän ryhtyy kauppaamaan moraalisesti arveluttavampaakin tavaraa. Hänen tietämättään verkossa muhii yhä kasvava ja itseään ruokkiva katkeruus, joka yrittää selvittää huijarin olinpaikkaa.
Yhtäkkiä Cloud tekee huiman loikan japanilaista todellisuutta nuoremmin silmin katsovasta yhteiskunnallisesta draamasta ja hienoisesta jännitysmysteeristä tappavaan väkivaltaan. Yoshii ei joudu vastaamaan pelkästään asiakkaiden pettämisestä väärennetyillä merkkituotteilla. Katsoja ymmärtää ahdingossa hyväksikäytettyjen katkeruuden, vaikka periaatteessa Yoshii ei niissä tapauksissa ole tehnyt mitään väärää tai ainakaan laitonta. Mutta miksi ihmeessä hänen henkensä on uhattuna myös siksi, että hän ei vastaa häneen kohdistettuihin odotuksiin? Onko kyseessä jonkinlainen kannanotto Japanin nuoria lokeroihin pakottavista perinteistä?
Mitä ilmeisimmin juuri siitä on kyse. Kun asioita ja tekijän historiaa tutkii, lajityyppien kanssa leikittely on suorastaan Kiyoshi Kurosawan tavaramerkki. Ohjaaja on halunnut kärjistää verkkojen uumenissa muhivaa maansa pelottavaa piirrettä. Kun kanssakäyminen tapahtuu verkossa, on helppo unohtaa, että toimillaan voi satuttaa ja jopa vahingoittaa ihan oikeita ihmisiä.
Mikä vielä pahempaa, verkossa on helppo lietsoa ja eskaloida vihaa ja katkeruutta. Aina silloin tällöin se purskahtaa myös todelliseen maailmaan ikävin seurauksin.
Masaki Suda tekee Yoshiin vaikeassa roolissa loistavan suorituksen. Hän onnistuu näyttelemään tunteiden esittämisessä estynyttä, lähes ilmeetöntä nopean menestyksen tavoittelijaa tavalla, joka saa katsojan välittämään hahmosta. Se on tärkeää lopun tapahtumat huomioon ottaen.
Vähemmän taitavissa käsissä lopun verilöylystä olisi voinut tulla myös katarttinen kokemus. Kurosawan hillitön kyynisyyden kiteymä pysyy kuitenkin… hillittynä. Kun arvoituksellinen loppu saapuu, katsoja melkein toivoo näkevänsä tarinan seuraavan luvun. Käänteiden odottamattomuus on silti häkellyttävää – mikä vain tarkoittaa, että TabiCine on selvästi oikealla asialla.
Jouni Vikman
Cloud -elokuvan traileri
