Guardians of the Galaxy Vol. 2

GENRE , , ENSI-ILTA 26.04.2017 TÄHDET

Vuoden 2014 Guardians of the Galaxy -elokuvan menestys oli hienoinen yllätys. Monia Marvelin päätös laajentaa universumiaan maapallolla toimivien tuttujen supersankareiden lisäksi ulkoavaruuden suhteellisen tuntemattomilla seikkailijoilla arvelutti. Riski kuitenkin kannatti ja Galaksin suojelijat päihittivät kaikki saman vuoden supersankarit lipputuloissa.

Guardians of the Galaxy oli vauhdikas takaa-ajotarina, jonka tehtävä oli tuoda yhteen avaruuteen lapsena kaapattu, ammattirosvoksi kasvanut Peter Quill – joka tosin itse haluaa viljellä nimeä Starlord – häntä metsästävät palkkiosoturit Gamora ja Rocket sekä tämän puumainen Groot-ystävä. Vankilassa piipahtamisen yhteydessä joukkoon liittyy väkivahva Drax. Vaikka juonena toimii Quillin varastama hilavitkutin, jonka useampikin taho haluaa, on koko hoidon ideana vain ryhmän kokoon kasaaminen vaikka kuinka väkisin yhteen vasaroimalla.

Mielenkiintoinen hahmovalikoima: galaktinen hulivilipoika, näyttävä soturinainen, pesukarhumainen räyhääjä ja tämän yhtä ja samaa repliikkiä toistava äärirauhallinen toveri sekä yksinkertaisen töksäyttelevä voimapesä yhdistettynä alkuperäisen Tähtien sodan kepeyden mieleen tuovaan näyttävään avaruusseikkailuun toimi. Jatko-osassa ryhmä on hitsautunut yhteen jos ei nyt ihan parhaiden kaverusten tasolle niin ainakin yhteisen menestyksen eteen paiskiviksi keskenään kinastelijoiksi. Ehkä juuri syntytarinan painolastin poistuminen tekee Guardians of the Galaxy Vol. 2:sta rahtusen ykkösosaa paremman.

Alku hieman huolestuttaa. Pieneksi vesaksi edellisen elokuvan lopussa muuttunut Groot jammailee etualalla, kun muu joukko ottaa yhteen ison limahirviön kanssa taustalla. Viihdyttävyydessäänkin se vaikuttaa pelkältä fanien miellyttämiseltä. Hienoinen epätietoisuus jatkuu, kun elokuva ei millään tunnu löytävän oikeaa sävyään.

Lopulta tunne- ja kuvaskaalan laidasta laitaan seilaamisesta ja usein samaan yhteyteen tunkemisesta tulee kuitenkin jotain elokuvalla ominaista, joka luo siihen yllätyksellisyyttä ja omalaatuista viehätystä. Se liukuu ongelmitta karkkivärisistä sateenkaarista ja saippuakuplista todella synkkiin ja makaabereihin kuviin. Kevyt läppä pohjustaa julmaa väkivaltaa. Liikuttavasta muistopuheesta tulee David Hasselhoff -vitsi, ja silti se säilyttää koskettavuutensa. Kun isä ja poika pelaavat kömpelöä pallottelua kosmisella energialla musiikin pauhatessa, katsoja tajuaa, että vaikka juonellisesti kuljettaisiin tuttuja latuja, matkan varrella on lupa odottaa ihan mitä tahansa.

Edellistä elokuvaa sidottiin Marvelin elokuvauniversumin taustalla jo ehkä liiankin kauan liikkuneeseen Thanos-sivujuoneen. Hahmo on nytkin läsnä varsinkin Gamoran ja hänen Nebula-siskonsa puheissa, mutta muuten aihe on nyt sivussa. Tärkeimmäksi muodostuvat ystävyyksien ja perhesiteiden merkitykset ja niiden synnyttämä rakkaus. Niitä käsitellään niin tyydyttävästi, että tuntuu kuin kaikki mahdolliset sivujuonteet saisivat täyttymyksensä. Silti ja ennen kaikkea siksi porukan seikkailulle haluaa jatkoa.

Kokonaisuuden kannalta tärkeintä on käsikirjoittaja-ohjaaja James Gunnin ilkikurisen määrätietoinen ote, jota ydinjoukko – Chris Pratt, Zoe Saldana ja Dave Bautista sekä Bradley Cooper ja Vin Diesel äänirooleissa – myötäilevät. Kurt Russell tekee herkullisen roolin ihmisen muotoisena Ego-planeettana, mutta yllättäen elokuvan hengen ja teeman kannalta oleellisimmaksi hahmoksi nousee Michael Rookerin Yondu. Tosin Pom Klementieff uhkaa paikoin varastaa show’n pienessä roolissaan Egon Mantis-lemmikkinä.

Koska koko Guardians of the Galaxy -maailma ja monet sen hahmoista on luotu puhtaasti tietokoneella, on se ollut helppo kääntää 3D-muotoon. Tällä kertaa tuntuu myös siltä, että kolmiulotteisuutta on todella mietitty. Tapahtumia on koreografioitu moneen tasoon, ja mukana on niin tekniikan tuomaa tilantuntua syvyyssuunnassa kuin yleisön silmille sinkoavia tehosteita. Pitkästä aikaa tuntuu, että elokuva on tarkoitettu nimenomaan tässä muodossa katsottavaksi, eikä 3D ole vain jälkikäteen lisätty lipunhinnankohottaja.