Vuonna 2021 Chloé Zhao voitti parhaan ohjaajan Oscarin Nomadland-elokuvasta ja teki samalla historiaa olemalla vasta toinen naisohjaaja, jolle palkinto ojennettiin. Zhao on jälleen kilpailemassa samasta pokaalista Hamnet-elokuvalla, ja hänellä onkin hyvä mahdollisuus napata se jälleen kerran.
Hamnet on jotenkuten tositapahtumiin perustuva elokuva William Shakespearesta ja hänen vaimostaan Anne Hathawaysta. Maggie O’Farrellin kirjaan ja Zhaon elokuvaan naisen nimi on vaihdettu Agnesiksi, jotta kukaan ei sekoittaisi Jessie Buckleyn esittämää hahmoa Prinsessapäiväkirjat– ja Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvien näyttelijättäreen. Elokuvan alussa katsojalle selitetään, että vanhassa Englannissa nimet Hamlet ja Hamnet tarkoittivat samaa ja niitä vaihdettiin jatkuvasti.
Buckleyn Agnes nukkuu luonnon hellässä huomassa ja tapaa pian Paul Mescalin Williamin. Pariskunta rakastuu tulisesti. Valitettavasti yhteinen tulevaisuus tuo muassaan tragedian, kun pariskunnan 11-vuotias Hamnet-poika kuolee.
Mikäli Zhaon edelliset elokuvat Nomadland ja erityisesti The Rider ovat tuttuja, saattaa Hamnet tuntua alkuun erilaiselta niihin verrattuna, mutta tavaramerkit ovat nähtävissä. Zhaon muiden elokuvien tapaan Hamnetin vetovoima kumpuaa rikkaista, monipuolisista hahmoista ja juoni on toissijainen. Elokuva vetoaa nimenomaan katsojan tunteisiin niitä kuitenkaan manipuloimatta. Ei sillä, että Zhaon edes tarvitsisi sortua perinteisiin Hollywood temppuihin; elokuvan tarina on tarpeeksi voimakas itsessään.
Hamnet ja The Rider tuntuvat kuin sisaruksilta teemoiltaan. Kuten Brady Zhaon läpimurtoelokuvassa, myös William ja Agnes menettävät itsensä ja toisensa Hamnetin kuoleman jälkeen ja joutuvat rakentamaan oman identiteettinsä uudelleen. Agnesin tarinassa on myös Denis Villeneuven upean Arrivalin sävyjä, eikä vain siksi, että Zhao käyttää Max Richterin On the Nature of Daylightia elokuvan kohokohdassa.
William Shakespeare on tietysti tuotu eloon elokuvissa ennenkin, mutta Mescalin versio tuntuu virkistävän erilaiselta. Tämä William on nuorempi, takkuisempi ja levottomampi kirjoittajan edellisiin versioihin verrattuna. Mescal on yksi nykypäivän mielenkiintoisimpia näyttelijöitä ja Hamnet onkin ehkä Mescalin paras roolisuoritus elokuvien Aftersun ja All Of Us Strangers rinnalla.
Elokuvan todellinen tähti on kuitenkin Buckley. Näyttelijätär pistää kaiken peliin Agnesin roolissa ja tulos on musertavan kaunis roolisuoritus. Agnesille annetaan ehkä enemmän tilaa ja hahmon sisäinen elämä tuntuu usein rikkaammalta kuin Williamin, mutta Mescalin ja Buckleyn aito, luonnollinen kemia toimii joka tapauksessa loistavasti. Elokuvan viimeiset hetket ovat sydäntä särkeviä mutta myös elämäntahtoa voimistavia.
Mikäli Zhaon elokuvat kaikessa hitaudessaan eivät ole maistuneet aikaisemminkaan, Hamnet tuskin muuttaa sitä. Se on hidas, pohtiva ja hellä ja jättää vahvan vaikutuksen nyyhkyttävään katsojaan.
Maria Lättilä
Hamnet -elokuvan traileri
