Luca on ensimmäinen Pixar-elokuva, josta on jo pitkään tiedetty, ettei se saa valkokangaslevitystä, vaan se menee ensisijaisesti Disney Plus -suoratoistopalveluun. Jääminen ilman laajaa valkokangaskiertuetta johtuu pandemian sanelemasta tilanteesta eikä elokuvan laadusta. Vaikka tarinaan kaipaisi paikoin lisää syvyyttä, Luca hurmaa tunnelmallaan ja kauniilla kuvillaan.
Luca on perheensä kalaparvea paimentava meriolento. Vanhemmat ovat takoneet häneen pelkoa pinnan yläpuolella olevista ihmishirviöistä. Mutta näiden mereen pudonneet esineet herättävät Lucan uteliaisuuden Pienen merenneidon Arielin tapaan. Ja samalla tavalla vanhempien ylireagointi herättää kapinamielen.
Pieni meripoika päätyy ihmiskylään oppaanaan kokeneempi ja loputtoman itsevarma Alberto. He tutustuvat erilaisiin ihmisiin, vaikka joutuvat koko ajan piilottelemaan veden paljastamaa todellista luontoaan, ja päätyvät osallistumaan lapsille suunnattuun kolmivaiheiseen kisaan, vaikka heillä ei ole mitään kokemusta sen parista osa-alueesta.
Elokuva on hyvin lapsiystävällinen ja toimii mainiosti keskustelujen avauksena. Siinä olisi aineksia hurjempiin yhteydenottoihin, mutta konfliktit ratkeavat kuin itsestään. Aikuisten mielestä ehkä vähän turhankin helposti, samoin monet kiinnostavat asiat jäävät lopulta taustoittamatta. Lucan teemoja ovat ystävyys ja reagointi kiusaajiin mutta myös kaverien aiheuttama paine vääriin tekoihin.
Luca on aikaisemmin lähinnä tarina-artistina toimineen Enrico Casarosa esikoispitkä ohjaajana. Toki hänellä on meriittiä lyhytanimaatio-Oscarin voittajana vuoden 2011 La Lunalla. Sen nähneet voivat tunnistaa samaa tunnelmaa Lucasta.
Casarosa ammentaa selvästi omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan Italiassa Välimeren rannalla mutta myöntää auliisti ottaneensa paljon vaikutteita Hayao Miyazakin animeista. Ennen kaikkea Miyazakin vaikutus näkyy hurmaavassa ulkoasussa ja sen väripaletissa. Uskomattoman hieno tietokoneanimointi on tyylikkäästi pelkistettyä, mikä tuo Lucaan lumoavaa käsityön tuntua.
Elokuvan ajankohtaa ei mitenkään ankkuroida, vaikka monista esineiden ja asioiden muotoilusta voi päätellä, että eletään menneessä maailmassa. Tarkka aika ei kuitenkaan ole oleellista, sillä kaikki elokuvassa huokuu nostalgiaa. Tapahtumapaikkaa kuvaa parhaiten yksi sana: lapsuus. Se on paluu lapsuuden aurinkoisiin kesiin ja kesälomiin, jolloin uudet tuttavuudet ja kokemukset muodostivat seikkailun.
Jouni Vikman