Nainen junassa

4.10.2016 17:00
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 07.10.2016

Nainen junassa perustuu viime vuonna julkaistuun samannimiseen Paula Hawkinsin kirjoittamaan bestselleriin. Kirjaa pidettiin niin hyvänä, että DreamWorks osti sen oikeudet jo ennen kuin kirja ilmestyi kauppoihin.

Elokuvan tarina etenee verkkaisesti kolmen hyvin erilaisen naisen näkökulmasta. Rachel (Emily Blunt) on viinan takia muistikatkoksista kärsivä ja itsesäälissä vellova alkoholisti, Anna (Rebecca Ferguson) on Rachelin ex-miehen (Justin Theroux) uusi vaimo, ja Megan (Haley Bennett) naapuruston nuori villikko, joka katoaa mystisesti. Rachel ryhtyy selvittämään sekavaa tapausta Annan miehen, Scottin (Luke Evans) kanssa. Hiljalleen naisten elämät kietoutuvat keskenään erittäin hitchcockmaisella tavalla.

Nainen junassa on yksi lähivuosien kylmimpiä psykologisia trillereitä. Yksikään elokuvan päähahmoista ei ole mukava tai millään tavoin samastuttavissa. Jos näistä ihmisistä etsii uutta esikuvaansa, päätyy varmuudella erilaisiin ongelmiin. On mielenkiintoista seurata naiskolmikkoa näin erilaisissa rooleissa, vaikka kyynisempi katsoja voisi kutsua esimerkiksi Bluntin työskentelyä Oscar-patsaan kalasteluksi. Eikä siinäkään ole oikeasti mitään väärää, koska nimenomaan näyttelijäsuoritukset ovat tärkeitä psykologisissa trillereissä – ja tämä porukka on piesty todella kylmääviin suorituksiin.

Ohjaaja Tate Taylor (Piiat) tuo valkokankaalle harmaan sinisiä ja viileän huuruisia kuvia, joista pystyy aistimaan naisten epätoivon. Lopputwististä olisi kuitenkin saanut paremman hyvin pienellä muutoksella. Nyt sen pystyy löytämään elokuvan puolivälissä.

Nainen junassa on sen verran inhorealistinen kokonaisuus, että harvoinpa Hollywoodin kermaa näin hyytävissä tekeleissä näkee. Huterahkon aasinsillan voisi rakentaa vaikkapa David Fincherin Seitsemän kanssa, loppukohtaus ei vain ole aivan yhtä ikimuistoinen.

 

Nainen junassa -elokuvan traileri

Lisää luettavaa