Remember Me kurkottaa moneen suuntaan

2.4.2010 14:27
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Allen Coulterin (Hollywoodland) ohjaama Remember Me vie katsojansa keskelle 2000-luvun alun New Yorkia. Tyler (Robert Pattinson) on kirjakaupasta elantonsa saava opiskelijanrenttu, joka tulee baari-illan jälkeen korottaneeksi ääntään poliisille ja päätyy putkaan. Kosto elää, ja mahdollisuus avautuu, kun käy ilmi, että poliisipäällikön (Chris Cooper) tytär käy samaa koulua.

    Kaverin painostuksesta Tyler tutustuu kauniiseen Allyyn (Emilie de Ravin), mutta tuleekin harmittoman kiusanteon sijaan löytäneeksi sielunkumppaninsa. Nuoria yhdistää yhtenevien ajatusmaailmojen lisäksi suru: Tyler kirjoittaa yhä viestejä edesmenneelle isoveljelleen ja Ally yrittää väsyneen isänsä kanssa selvitä äidin jättämästä aukosta.

    Will Fettersin käsikirjoitus tutkailee tärkeitä teemoja ja osuu keskeisiin kipupisteisiin paikoin terävästi. Erityisesti Tylerista rakentuu kokonainen hahmo. Surun syömä poika tuntuu elävän muista ihmisistä: tupakka ja alkoholi rikkovat ruumista, mutta Tyleria kiinnostaa ensisijaisesti koulukiusatun mutta lahjakkaan pikkusiskonsa hyvinvointi. Ongelmia aiheuttaa poissaoleva bisnesmies-isä (Pierce Brosnan), joka julistaa rakkauttaan norsunluutornista, mutta ei ymmärrä mitä häneltä eniten kaivataan.

    Elokuvan suurin ongelma on sen uskottavuus. Tylerin ja Allyn ensitapaaminen on löyhästi rakennettu eikä sitä perustella riittävästi. Suhde myös seuraa kiusallisen tarkasti romanttisten draamojen alkeellista juonikaaviota: ensirakastumista ja auvoisaa yhteiseloa seuraa konflikti, joka uhkaa romuttaa ruusuisen tulevaisuuden. Tämä jahkailu on paitsi laiskaa kerrontaa, myös tavattoman hidastempoista.

    Yllättäen Remember Me tekee aivan viime minuuteilla täyskäännöksen, joka asettaa kaiken aiemmin nähdyn uuteen valoon. Elokuvan nimi saa uutta sisältöä, kun tragedia koettelee jälleen Tylerin lähipiiriä. Juonenkäänne on äkkinäisyydessään liki absurdi, mutta onnistuu toisintamaan elokuvan ajatusta siitä, miten joukostamme poistuneet läheiset yhä ohjaavat elämäämme.

    Robert Pattinsonille elokuva on mahdollisuus osoittaa, että hänestä on vakavaksi näyttelijäksi. Mies suoriutuu Cobain-henkisestä rähjäroolista vain tyydyttävästi. Keskeisissä kohtauksissa näyttelijä sortuu ylilyönteihin, ja erityisen kiusallisia ovat hänen ja Brosnanin väliset dialogit, sillä konkarikaan ei nyt aksenttinsa ja rusketuksensa alta vakuuta.

    Elokuvan ilahduttavin kasvo onkin nuori Ruby Jerins, joka on Tylerin pikkusiskona suloinen ja aito. Hienosti suoriutuu myös Allyn isää tulkitseva Chris Cooper, jonka hahmo on muutenkin taitavasti kirjoitettu: mustavalkoisen pahiksen sijaan isä on uskottava surkimus, jonka huonot hetket ovat surun loogista seurausta.

    Turhan moneen suuntaan kurkottava Remember Me toimii mielenkiintoisella maaperällä, mutta onnistuu vain sivuamaan keskeisiä teemoja. Käsikirjoituksen hyvät puolet hukkuvat pinnallisuuksien alle ja keskivaihe puuduttaa, jolloin nuorten potema angsti on vaarallisen lähellä tarttua katsojaankin.

    Anton Vanha-Majamaa

    Tähdet: ★★

    YHDYSVALLAT 2010
    OHJAUS Allen Coulter
    KÄSIKIRJOITUS Will Fetters
    PÄÄOSISSA Robert Pattinson, Emilie de Ravin, Pierce Brosnan, Chris Cooper, Ruby Jerins
    GENRE Draama
    KESTO 2 t 8 min
    ENSI-ILTA 2. huhtikuuta

    Lisää luettavaa