’Jeesuskin on momentumissa’ laukaisee entinen kirkkoherra Markku Koivisto ja seurakunta repeää nauramaan. Momentum, joka on myös Koiviston kirjoittaman kirjan nimi, tarkoittaa tässä ilmeisesti hetkeä, eli ’myös Jeesus elää tässä hetkessä’.
Dokumentti on kaikin puolin kiinnostava, vaikka pitkin matkaa iho nouseekin kananlihalle, ja katsoja voi kokea todellisia nolouden hetkiä kiihkomielisiä uskovaisia seuratessaan. Kun lapset laulavat tuhansien seurakuntalaisten edessä ’Jeesus on parempi kuin Superman’, ei ihmettele miksi Koivisto sai lähteä peruskirkon piiristä. Vaan ovathan Superman ja kristilliset rocktähdet paljon vetävämpiä kuin körttiläisyyteen taipuvainen kansankirkko. Ainakin dokumentista voi päätellä, ettei uskonnollisten menojen pidä olla vain saarnaa ja virsiä. Nokia Missionin juhlissa on lupa tanssia, laulaa, ylistää ja iloita aidosti. Kirkon amerikkalaisuus istuu siis myös Suomeen. Ja onhan toki historiallista katsoa kun herätysliike irtautuu kirkosta ja synnyttää uuden lahkon, tällä kertaa Nokia Mission Churchin.
Dokumentti lähestyy aihetta mielenkiintoisessa välimaastossa. Katsomisen jälkeen ei ole täysin varmaa onko elokuvan tarkoituksena informoida uudesta lahkosta ja tuoda esille sen taloudelliset vaatimukset eli siis rahan tarve, vai hymähteleekö elokuva lahkoilun nimiin. Markku Koiviston hahmo on karismaattinen eikä ole ihme, että hän on avoimella positiivisuudellaan ja ilolla saanut mukaansa suuren joukon kannattajia. Selviytymistarinat kahdesta syövästä ja sydänleikkauksista myös lisäävät miehen karismaa.
Ohjaaja Saku Pollari on onnistunut luomaan katsomisen arvoisen dokumentin, joka herättää useita kysymyksiä. Tarvitaanko uskontoja lainkaan? Miksi edelleen seuraamme Raamatun ohjeita kirjaimellisesti, vaikka kaikki jo tietävät kuinka moneen kertaan tekstejä on matkan varrella editoitu ja toimitettu aina kuhunkin aikakauteen sopivaksi? Kuka enää tietää mikä oli Jeesuksen mielipide homoliitoista? Kun kerran Jeesus oli niin täynnä rakkautta, niin miksi yksi ihmisryhmä olisi jäänyt osattomaksi tästä rakkaudesta? Sehän on Jeesuksen oppeja vastaan, kuten ’rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’. Aivan varmasti Jeesukselle myös seksuaalisesti poikkeavat olivat lähimmäisiä. Dokumentti herättää paljon ajatuksia, vaikka iho nousee kananlihalle aina kun ihmisten sieluja yritetään pelastaa.
Elokuvan hienoin ja avaavin kohtaus tapahtuu Kanadassa, kun Koivisto kyselee paikalliselta kristilliseltä stand-up-koomikolta neuvoja uuden kirkon perustamiseen ja kuinka sielut saataisiin pelastettua tehokkaammin. Kanadalainen vastaa viisaasti ja rakkaudella. Hän on sitä mieltä, ettei kirkkoa kannata perustaa. On tärkeää keskittyä vain palvelemaan yhteisöä ja antaa heidän tulla luokse ketkä haluavat. On turhaa lähteä käännyttämään niitä, jotka eivät tiedä tarvitsevansa käännytystä. Tärkeintä on rakastaa ja olla läsnä. Siinähän se on Jeesuksen sanoma lyhyesti. Mutta Koivisto palasi Suomeen ja perusti kirkon kuitenkin.
Inderjit Kaur Khalsa
Tähdet: ★★★
Sielunpelastajat. Suomi 2010. Ohjaus Saku Pollari. Käsikirjoitus Saku Pollari, Ilkka Hynninen. Pääosissa Markku Koivisto. Genre Dokumentti. Ikäraja Sallittu. Kesto 1 t 18 min. Ensi-ilta 26.11. 2010.