Nuori pariskunta Tim (Dave Franco) ja Millie (Alison Brie) muuttaa suurkaupungin vilskettä pakoon idylliseen omakotitaloon pikkukaupungin laitamille. Heidän suhteensa tuntuu alusta asti kiusalliselta ja pakotetulta. Uusi alku vaikuttaa ensin hyvältä idealta, mutta metsäretken jälkeen mikään ei ole ennallaan. Pariskunnan läheisyys tuntuu keinotekoiselta, ja pian yliluonnollinen voima vetää heitä puoleensa – täysin ilman motiivia.
Together on äärimmäisen pinnallinen draamaelokuva pariskunnasta, joka ei tule toimeen keskenään. Yleensä pidän rohkeana ratkaisuna, kun tarina uskaltaa pysähtyä hahmojen äärelle, mutta tässä tapauksessa parisuhteen konfliktit eivät tunnu aidoilta. Päähenkilöiden välillä ei ole mitään muuta kuin kaksi puhuvaa päätä. Suurin kompastuskivi on käsikirjoitus, joka vaikuttaa siltä kuin tekoälylle olisi annettu komento kirjoittaa pariskunnasta ja heidän dialogistaan – ilman muuta sisältöä.
Rytmitys on elokuvan suurin ongelma, sillä se laahaa lattiaa verisellä mopilla mutta ei siivoa vaan sotkee ja rasittaa katsojaa. Valaistus on alusta asti oudon irrallinen, eikä värimaailma välitä katsojalle tunnelmaa tai merkityksiä. Ongelmaksi muodostuu myös se, ettei elokuvassa ole käytännössä lainkaan kauhuelementtejä. Sen sijaan tarjolla on imelä rakkaushömppä ja mysteeri, jonka ratkaisun arvaa heti alkumetreillä. Vasta viimeisen puolen tunnin aikana tarina kerää itseään kasaan ja muistaa olevansa kauhuelokuva.
Together on pinnallinen ja sekava teos, joata puuttuvat aidot kauhuelementit. Näytteleminen tuntuu halvalta ja pinnalliselta, dialogi ontuu ja kokonaisuus jää hajanaiseksi. Toisaalta elokuva toimii esimerkkinä siitä, miten käsikirjoitus voi epäonnistua palasten asettelemisesta paikoilleen. Muutama äkkisäikytys, painostava äänimaailma ja hetkittäin kekseliäs kameratyöskentely tuovat kuitenkin ripauksen viihdearvoa.
Werneri Pihlajamäki
Together -elokuvan traileri
