Näitä tyyppejä lait eivät koske – Gangsterien kokovartalokuvat Top 10

5. Punainen ympyrä (1970)

Ranskalainen film noir määritteli gangsterit uudelleen paitsi amerikkalaisten rikolliskuvausten myös westernien mielenmaisemaa soveltaen. Jean-Pierre Melvillen analyysissä oman tiensä valinneet gangsterit kuten Alain Delonin Corey ovat huippuammattilaisia, joita ohjaa tiukka tapakoodisto ja moraali, kun taas poliisi saattaa lainvalvonnan varjolla soveltaa sääntöjä edukseen mielivaltaisesti.

4. Kummisetä (1972)

Gangstereista tuli perheenisiä ja patriarkkoja Francis Ford Coppolan romantisoivassa eepoksessa, joka antoi kasvot alan järjestäytyneimmälle siivelle, mafialle. Gangsterien häikäilemättömyys loi puitteet kasvulle uudessa ympäristössä, kun rikollisuus kehittyi katutasolta yritystoiminnaksi ja edelleen pyrki verkostoitumaan osaksi laillista yhteiskuntaa taloudellisen vaikutusvallan ja poliittisten suhteiden avulla.

3. Arpinaama (1983)

Vuonna 1932 valmistuneen Arpinaama-originaalin päivityksessä miljöö vaihtui Chicagosta Miamiin ja bisnes kieltolain viinarallista kahdeksankymmenlukulaiseen kokaiinikauppaan. Al Pacino hahmotteli latinotaustaisen kriminaalin kokovartalokuvan mielipuolisesti. Tony Montana on pohjattoman ahne, karkea ja armoton, jonka kuumaverisyys ajaa lopulta paitsi tuhoamaan kaikki lähimpänsä, myös koituu hänen omaksi kohtalokseen.

2. New Jack City (1991)

Katugangsteri Nino Brown (Wesley Snipes) Cash Money Brothers -klikkeineen kahmii satumaisia voittoja crack-kaupalla luoden ennennäkemättömän imperiumin New Yorkiin. Kannoilla kuumottaa kuitenkin gangstarap-tähti Ice-T:n personoima Scotty, poliisi jolla on päämäärä.  Toisen polven ohjaaja Mario Van Peebles ujutti leffaansa toiminnan lisäksi dokumentaarista otetta ja systeemin kritiikkiä.

1. Ei nimeä (2009)

Kehitysmaissa gangsterit pyörittävät omaa rinnakkaisyhteiskuntaa – silmitön väkivalta ja lahjottujen viranomaisten välinpitämättömyys vahvistavat jengien valta-asemaa. Cary Fukunagan filmissä gangsterit kuten El Casper (Edgar Flores) riistävät myös kurjista kurjimpia, jotka havittelevat paremmasta elämästä lähtemällä vaaralliselle matkalle kohti pohjoista. Kaikenlaisesta romantisoinnista riisuttu teos on puistattava syöksy pahuuteen ja hyväksikäyttöön: gangsteri tarjoaa turvaa mutta on silti halveksittava loinen, joka elää ihmisten puolustuskyvyttömyydestä. Väli-Amerikan miljööstä näkökulma kasvaa samalla yleispäteväksi: sama mentaliteetti pyörittää niin huume- kuin ihmiskauppaa myös Euroopassa.