Toukokuisen ensi-illan alkuteos, F. Scott Fitzgeraldin romaaniklassikko Kultahattu (The Great Gatsby, 1925) kuvaa kahden maailman törmäystä näennäisen idyllisessä miljöössä New Yorkin kupeessa. Salaperäinen Jay Gatsby on hankkinyt omaisuutensa hämärin keinoin kun taas Long Island, jonne hän asettuu kesäksi on perityn rahan tyyssija. Gatsby on siten varakkaanakin ulkopuolinen vanhan amerikkalaisaristokratian keskellä, minkä vuoksi hän vetäytyy yksityisyyden suojaan pitäen ihmiset loitolla perimmäisistä ajatuksistaan.
Kun hän sitten avautuu vähitellen vaiheistaan teoksen nuorelle kertojalle Nick Carrawaylle, miehen suurimmaksi motivoijaksi paljastuu saavuttamaton rakkaus. Unelmien nainen Daisy on valinnut elämänkumppanin omasta yhteiskuntaluokastaan eikä voi irtautua ympäristöstään, vaikka siniverinen puoliso Tom pettää – Gatsby ei saa ainoaa todella halumaansa asiaa edes mahtavalla omaisuudellaan syntyperänsä vuoksi.
Yksinäinen ja tuhoontuomittu persoona toimii monenlaisten elokuvien keskiössä, onhan ulkopuolisuus luonnostaan draaman lähde. Syitä vieraantua ympäristöstä ja ihmisistä riittää loputtomiin. Sosiaalisen aseman lisäksi esimerkiksi valtava omaisuus, epäluulot, sairaus, sotatrauma, sitoutumiskammo ja irtisanoutuminen vallitsevista arvoista eristävät kärsivän hahmon omalle saarelleen kuten Jay Gatsbyn.
Teksti: Matti Komulainen
10 Hämmästyttävä Howard Hughes
Suunnaton omaisuus loi Howard Hughesin (1905–1976) maineen: mikä tahansa oli mahdollista maailman rikkaimmalle miehelle, tosielämän renessanssihahmolle, joka hallitsi kaiken lentämisestä elokuvantekoon ja insinööritaitoihin luodessaan aikansa filmispektaakkelien ohella muun muassa maailman suurimman lentokoneen.
Neroon suhtauduttiin kuitenkin ristiriitaisesti, hyödynsihän hän asemaansa myös kyseenalaisissa tilanteissa. Vanhemmiten Hughes eristäytyikin omiin oloihinsa viettäen viimeiset vuotensa lähes kirjaimellisesti norsunluutornissa.
Tommy Lee Jonesin penthouse-erakko peilaa väkevästi Hughesin yksinäisyyttä aiempiin voittoihin. Samalla syrjäänvetäytyminen selitetään lento-onnettomuudesta juontuneella aivovauriolla.
9 Hamlet
Vallanperimys synnyttää perusteltuja vainoharhoja Tanskan prinssin saadessa kuulla isänsä haamulta, että kuninkuuden perinyt setä on käyttänyt myrkkyä valtaistuimelle päästäkseen ja kuningataräidin selättääkseen. Murha mustaa nuoren miehen mielen ja hän alkaa punoa suunnitelmaa keinoja kaihtamattoman sukulaisensa pään menoksi.
Juonittelun julmassa kierteessä kukaan ei jää sivulliseksi. William Shakespearen 1800-luvun jälkipuoliskolla kirjoittamaan näytelmään perustuvassa tuhoisassa välienselvittelyssä viattomimmatkin päätyvät koston välineiksi tahtomattaan. Lopulta jäljellä on ainoastaan häviäjiä. Voittokin maistuu katkeralta, kun sitä tarkastelee kaikkien uhrausten valossa, sillä mitään kerran jo menetettyä ei voi saada takaisin, omasta moraalista puhumattakaan.
8 Batman Begins
Traumaattinen lapsuus piinaa ihmistä, kunnes hän pystyy kohtaamaan menneisyytensä mustimmatkin syöverit silmästä silmään. Christopher Nolan muovasi monissa aiemmissa Batman-tulkinnoissa lähinnä koomiselta viittaritarilta näyttäneen sarjakuvahahmon lihaksi ja vereksi inhimillisine tunteineen.
Kornius väistyi näyttämällä Bruce Waynen (Christian Bale) riipaisevat varhaisvaiheiden menetykset sekä pelkojen alkulähteet, joista osa otettiin lepakon tavoin uuden identiteetin rakennusaineiksi. Sivilisaatiosta ja normaaliudesta eristäytynyt sankari verhoutui naamioon ja soti pahuutta vastaan huipputeknologian ja harvojen luotettujen tuella, velvoitteenaan Gotham Cityissä poikkeuksellinen oikeudenmukaisuuden tunne.