Jalmari Helanderin ensimmäinen pitkä elokuva Rare Exports on jo ennen ensi-iltaansa ehtinyt herättää kansainvälistä huomiota enemmän kuin mikään muu kotimainen elokuva pitkään aikaan.
Rare Exports sai maailman ensi-iltansa Locarnon festivaaleilla elokuussa Sveitsissä. Siellä elokuva voitti Variety-lehden Piazza Grande Award -palkinnon. Voittajan valitsevat arvostetut amerikkalaiset kriitikot. Syyskuussa se voitti Sitgesin fantasiaelokuvajuhlien pääpalkinnon, minkä lisäksi Helander palkittiin ohjauksesta ja Mika Orasmaa kuvauksesta. Palkinnot tuskin jäävät siihen. Muutakin medianäkyvyyttä on tullut. Suuri brittiläinen elokuvalehti Empire on haastatellut Helanderia, ja Internet Movie Database on nostanut elokuvan trailerin etusivulleen.
Vuonna 1976 syntynyt Helander on ennen esikoispitkäänsä ohjannut muun muassa musiikkivideoita, mainoksia sekä useita lyhytelokuvia. Monille Rare Exportsin maailma onkin tuttu Helanderin kahdesta lyhytelokuvasta. Rare Exports Inc. valmistui vuonna 2003 ja The Official Rare Exports Inc. Safety Instructions kaksi vuotta myöhemmin. Ne ovat eräänlaisia valedokumentteja tai valemainoksia. Joulupukki kuvataan villipetona, joka kuitenkin voidaan ottaa kiinni, kesyttää ja myydä maailmalle.
Rare Exportsin maailmassa pukkeja kasvaa Lapissa laumoina. Niitä metsästetään ja tarhataan. Pukit ovat vaarallisia kuin villieläimet, ja ärsytettynä ne saattavat jopa tappaa. Joulupukkien käsittelyssä on noudatettava tarkkoja turvamääräyksiä, mutta kesytettyinä pukeista voi kuitenkin tehdä vientituotteita ja myydä vaikka Coca-Cola-yhtiön käyttöön.
Lyhytelokuvissa esiintyneet näyttelijät Jorma Tommila ja Tommi Korpela ovat mukana myös tässä pitkässä elokuvassa, jonka tapahtumat sijoittuvat lyhytelokuvia edeltävään aikaan. Varsinainen päähenkilö on nuori Pietari (Onni Tommila), joka asuu isänsä (Jorma Tommila) kanssa kahden lähellä Korvatunturia. Kylän lähistöllä yhdysvaltalainen yhtiö suorittaa kaivauksia ja tekee salaperäistä tieteellistä koetta. Satojen metrien syvyydestä löytyy sahanpuruihin säilötty joulun salaisuus, joka käynnistää hillittömän tapahtumasarjan.
Elokuvan visuaalinen ilme on tarkkaan harkittua ja musiikin käyttö tehokasta. Jo pelkkä perusajatus aivan erilaisesta joulupukista on hilpeän kekseliäs. Voisi kuvitella että lyhytelokuvissa jo pariin kertaan käytetty idea ei kanna pitkässä elokuvassa. Helander on kuitenkin ymmärtänyt tehdä elokuvasta kompaktin mittaisen. Rare Exportsin kesto on alle puolitoista tuntia.
Käsikirjoitukseen on selvästi satsattu. Elokuvassa on pikkulapsen näkökulmasta kuvattujen vanhojen joulutarinoiden henkeä, joka on heitetty tehosekoittimeen yhdessä vinkeiden fantasia- ja kauhuelementtien kanssa. Lopputulos on tapaus kotimaisessa elokuvassa ja kaikin puolin virkistävä poikkeus.
Toinen hurjista visioista tunnettu ohjaaja Jari Halonen teki vuosia sitten oman omituisen jouluelokuvansa Joulubileet (1996), joka on noussut kulttimaineeseen. Rare Exports on kuitenkin se, josta on tulossa suomalaisen jouluelokuvan klassikko ja mitä todennäköisimmin kulttihitti myös maailmalla.
Rare Exportsia voi myös verrata vaikka kolme vuotta sitten ilmestyneeseen kotimaiseen Joulutarinaan. Se oli mukiinmenevä elokuva mutta Rareen verrattuna laskelmoidun oloinen ja särmätön. Rare Exports ilahduttaa nimenomaan sillä, että Helanderin visiot ovat päässeet valkokankaalle villinä ja vapaana. Se oli riski, joka tuotantoyhtiön kannatti ottaa.
Jussi Huhtala