Arvio: Prinssille haetaan jälleen morsianta, mutta kannattiko tätä Eddie Murphyn paluuroolia odottaa 33 vuotta?

Odotettu jatko-osa tuli 5. maaliskuuta Amazon Prime -suoratoistopalveluun.

Vuoden 1988 jättihitti Prinssille morsian on saanut jatkoa, ja fanit ovat olleet peloissaan siitä, voiko tämä jatko-osa mitenkään olla yhtä hauska kuin edeltäjänsä, etenkin kun ikärajaa on laskettu, eli muun muassa v-sanoja ei voi tässä uutuudessa viljellä lainkaan.

Pelko on ollut aiheellista, sillä Amazon Primen hankkima Prinssille morsian 2 ei ole lainkaan hauska. Se ei naurata kertaakaan. Leffaa oli käsikirjoittamassa peräti kolme miestä, mutta kukaan heistä ei keksinyt edes yhtä toimivaa vitsiä elokuvaan. Tämän tosin pystyi haistamaan jo trailerista sillä siihen olisi laitettu parhaat palat jos sellaisia olisi ollut käytettävissä.

Prinssille morsian 2 on suomenkieliseltä nimeltään osuvampi kuin alkuperäinen Coming 2 America, sillä monien pettymykseksi kerrottakoon, että tällä kertaa Amerikassa vain käväistään pikaisesti. Melkein kahden tunnin kestosta kymmenisen minuuttia tapahtuu New Yorkin Queensissa, ja valtaosa leffan toilailuista nähdään fiktiivisessä Afrikan valtiossa Zamundassa, jonka naapurissa militantti kenraali Izzi (Wesley Snipes) aiheuttaa päänvaivaa.

Tälläkin kertaa prinssille haetaan morsianta, mutta ensin täytyy hakea se prinssi Akeemin (Eddie Murphy) äpäräpoika Queensista, kruunata prinssiksi ja naittaa hänet pikaisesti tai Zamundan naapurivaltion kanssa on syttyvä sota. Heti elokuvan alkumetreillä käy ilmi, että vuonna 1988 Akeem harrasti huumehöyryisenä seksiä erään baari-illan jälkeen, mutta hän ei itse tätä muistanut, vaan kuolemaisillaan oleva isä, kuningas Jaffe Joffer (James Earl Jones) joutuu tämän pojalleen kertomaan.

Perillinen traditionaalisessa Zamundassa voi olla vain miespuolinen, joten Akeemin kolme tytärtä eivät kelpaa valtaistuimelle.
Itse asiassa reilu kolme vuosikymmentä aiemmin näimme kyseisen baarikohtauksen, jossa Akeem ja uskottu alaisensa Semmi (Arsenio Hall) tutkailivat mahdollisia kuningatarkandidaatteja New Yorkissa ja tämä pätkä nähdään osittain ja hieman muutettuna jatko-osassakin. Kohtausta on pidennetty ja näyttelijöitä on digitaalisesti nuorennettu eikä tätäkään ole tehty kovinkaan hyvin. Näimmehän jo The Irishmanista, että tässä kohtaa teknologiassa on vielä parantamisen varaa. Vai pitäisikö koko prosessi unohtaa ja antaa näyttelijöiden olla vaan itsensä näköisiä, kuten esimerkiksi elokuvassa Da 5 Bloods?

Kuninkaan hautajaiset nähdään heti elokuvan alussa, eli James Earl Jonesin rooli on arvatenkin lyhyt. Seremonia on musiikintäyteinen ja melkeinpä koko leffan parasta antia. Artistit ovat tunnettuja, ja tapahtuman juontaa mies, joka on puheäänestään maailmankuulu. Prinssi Akeem on siis titteliltään kuningas, kun hän lähtee etsimään poikaansa (Jermaine Fowler) Amerikasta. Tämä löytyy nopeasti, mutta saadakseen hänet vietyä kotimaahansa niin pojan äiti (Leslie Jones) on myös otettava mukaan.

Pojan pikakoulutus prinssiksi sisältää roppakaupalla viittauksia 80-luvun elokuvaan, eli olisi suositeltavaa katsoa se elokuva uudelleen ihan tuoreeltaan ennen tätä. Viittauksia on oikeastaan koko elokuvan ajan ja niitä on itsetietoisesti jopa liikaa. 33 vuotta vanhan komedian legendaarinen biisi lauletaan myös uudelleen John Legendin toimesta, ja tuttua soundtrackia kierrätetään muutenkin.

Nostalgia voi olla hyvä juttu, mutta joskus liika on liikaa. Prinssille morsian 2 tietää hyvin myös olevansa elokuva ja erään kohtauksen dialogipätkässä jopa sanotaan, että jotkut jatko-osat voisi jättää tekemättä. Ironista kyllä.

Jatko-osaan on saatu mukaan melkeinpä kaikki 80-luvun leffan pienimmissäkin sivurooleissa nähdyt näyttelijät. Myös heitä, jotka ovat sittemmin siirtyneet ajasta iäisyyteen.

Uusina hahmoina Jermaine Fowler ja Leslie Jones vetävät roolinsa hyvin, mutta Tracy Morganin komedia ei ainakaan tähän elokuvaan sovi. Morgan esittää tulevan prinssin enoa, jonka olisi voinut jättää kokonaan pois sillä juonellisesti kyseisellä karaktäärillä ei ole lainkaan merkitystä. Tekijät selvästikin kuvittelivat hahmon tuovan leffaan ripauksen huumoria, mutta tässä päätöksessä epäonnistuttiin täysin.

John Landisin ohjaama hitti vuodelta 1988 tunnetaan hyvin myös siitä, että Eddie Murphy ja Arsenio Hall näyttelivät tukevan maskeerauksen alla useitakin hahmoja, ja monet näistä palaavat jatko-osaan. Hallilla on myös uusi hahmo, joka on kuin suoraan Leijonakuninkaasta ja tuntuu melko rasistiselta. Landisin elokuva oli Oscar-ehdokkaana maskeerauksesta, eikä olisi ihme jos tämäkin tulee olemaan ehdolla ensi vuonna.

Jos leffaa ei pidä komediana, niin se on tarinallisesti ihan mukiinmenevä. Se on monella tapaa kuitenkin enemmän remake kuin jatko-osa. Romanttisena elokuvana Prinssille morsian 2 toimii vallan hyvin, ja parhaan puvustuksen Oscar-ehdokkuus on satavarma.

Ruth E. Carter näytti afrikkalaisen vaatesuunnittelun taitonsa jo Black Pantherissa, josta hän voitti ansaitusti Oscarin. Hän voittaa mahdollisesti toisen pystinsä ensi vuonna tästä elokuvasta. Puvut ovat villejä, värikkäitä eikä mielikuvitusta ole puuttunut. Vielä kun käsikirjoitukseen olisi nähty yhtä paljon vaivaa kuin puvustukseen tai lavastukseen. Aikaa olisi ollut vuosikymmeniä.

Tero Heikkinen

Tähdet ★★

YouTube video