5. joulukuuta saa ensi-iltansa myös Mika Kaurismäen erinomainen dokumentti eriskummallisesta musiikista, Every Note You Play. Jos se ei ole erinomainen aasinsilta musiikkiin liittyvälle elokuvaluukulle, niin ei mikään.
Rumble (2002)
Samassa elokuvassa Vesa-Matti Loiri, Tommi Korpela, elokuvan yhdessä ohjaaja Jani Volasen kanssa käsikirjoittanut Jari Nissinen ja Jari Pehkonen (100 litraa sahtia) – mikä voisi mennä vikaan? No, aloitetaan siitä, että jos puhutaan suomalaisesta kulttielokuvasta, mieleen tulevat Joulubileet ja tämä.
Edellä mainittu nelikko esittää avoautolla kesäistä Suomea cruisailevia, jo ikääntyneitä teddyrockareita. He eivät pahemmin piittaa järjen äänestä tai sano ei impulsseille, joita matkan varrella mieleen juolahtaa. Jotenkin kummassa kokonaisuus pysyy silti sympaattisen puolella. Kuten elokuvaa puoltanut toimittajamme totesi: ”Neljän elvarin kruisailureissu on enemmän kuin roadmovie ja pizzanjahtausvitsi – jonkinlainen kokovartalokuva suomalaisesta äijästä omiensa joukossa muuttuvassa maailmassa.”
Metalhead (Málmhaus, 2013)
Islantilaisesta musiikista nousee tietysti mieleen Björk, mutta saarivaltakunnassa arvostetaan Suomen tavoin myös rankempaa musiikkia. Siitä hyvä esimerkki on Ragnar Bragasonin Metalhead, jossa veljensä kuoleman todistanut tyttö omaksuu tämän metalli-identiteetin.
Jos elokuvaa puoltaneen toimittajan perustelu kuuluu: ”Kuolonmetalli palauttaa nuoren naisen elämänhalun Islannin maaseudun lannanhajussa veljen menetyksen jälkeisestä surusta toipuessa”, voiko sitä parempaa suositusta keksiä?
Walk the Line (2005)
Johnny Cashin gospel- ja rockabilly-vaikutteinen musiikki on aika kaukana Metalheadin maailmasta – vaikka Cash kyllä vanhoilla päivillään yllätti keksimällä itseään uudelleen rouhean modernin musiikin uudelleentulkinnoillaan.
Siihen asti James Mangoldin elämäkerta ei kuitenkaan yllä, sillä se keskittyy 1940, 50- ja 60-lukuihin, jolloin pohjustettiin Cashin (Joaquin Phoenix) musiikkiura ja sen suunta sekä erityisesti suhde Reese Witherspoonin esittämään June Carteriin.
Elokuva oli hitti niin yleisön kuin kriitikoiden parissa, ja mikäpä oli ollessa. Vaikka takaumatarina on ehkä kaavamainen, Mangold tietää miten tällaisia taiteilijaelämäkertoja kerrotaan ja pääosanesittäjät ovat loistavassa vedossa.
In the Heights (2021)
Lin-Manuel Miranda on ollut 2000-luvun suuria musikaalintekijöitä. Step Up -elokuvilla ja Justin Bieber -dokumenteilla maineeseen noussut ja Crazy Rich Asiansilla asemansa sementoinut ja parhaillaan Wicked: for Good -jatko-osasta ajankohtainen Jon M. Chu ohjasi Mirandan näyttämömusikaalista näyttävän ja tunteellisen elokuvan.
Chu onnistuu välttämään teatterifilmatisoinnin sudenkuopat. New Yorkin kadut heräävät elokuvalliseen eloon kertomuksessa latinoyhteisössä, jonka tutut kulmat ovat hiljalleen mutta vääjäämättömästi keskiluokkaistumassa. Synkistä pilvistä huolimatta elokuva on täynnä lämpöä ja elämää – ja hienoa musiikkia.
Seuraava luukku aukeaa itsenäisyyspäivänä, ja kaikkihan tietävät, mitä se tarkoittaa.
