Nyt, kun Episodin joulukalenterissa on avattu kolmannes luukuista, lienee pienen kertauksen paikka. Vuoden 2025 kalenterimme juhlistaa 2000-luvun ensimmäistä neljännesvuosisataa. Toimittajamme listasivat kymmenen suosikkiaan vuosilta 2000–2025, ja niistä koostettiin jouluaattona huipentuva kalenteri.
Vaikka listoja oli parikymmentä, jokaisella oli suosikkeja, joita ei löytynyt muilta. Yksittäisiä mainintoja saaneet nimikkeet on ryhmitelty kalenterin alkuluukkuihin enemmän tai vähemmän toimivilla teemoilla ja aasinsilloilla. Se ei tietenkään tarkoita, että jokin lajityyppi tulisi sillä käsiteltyä, sillä monet nimikkeet saivat toki useampia mainintoja. Niihin päästään ensi viikolla.
All About Lily Chou-Chou (Rirī Shushu no Subete, 2001)
Monien muiden aikaisemmin kalenterissa esiteltyjen saman ilmansuunnan ohjaajien tapaan japanilainen Shunji Iwai on tehnyt pitkän uran, mutta moni meistä ei siitä ollut tietoinen.
Hänen varhainen elokuvansa All About Lily Chou-Chou on sittemmin kulttisuosikiksikin noussut kuvaus useasta 14-vuotiaasta japanilaisesta opiskelijasta ja siitä, kuinka Lily Chou-Chou -nimisen artistin musiikki vaikuttaa heidän elämäänsä.
Hauska triviatieto: Lily Chou-Chou on kuvitteellinen artisti, mutta hahmon musiikkia tehnyt yhtye on myös myöhemmin esiintynyt kyseisellä nimellä. ”Lilyn” kappaletta Kaifuku Suru Kizu kuultiin vuonna 2003 Quentin Tarantinon Kill Bill Vol 1 -elokuvassa kohtauksessa, jossa Uma Thurmanin hahmo ihailee Hattori Hanzon miekkoja.
Minding the Gap (2018)
Vaikka seuraavan nimikkeen tekijä on Bing Liu, on Kiinassa syntynyt ohjaaja nuoresta asti ollut USA:n kansalainen ja kyseessä on yhdysvaltalainen tuotanto. Hänen Minding the Gap -elokuvansa edustaa lajityyppiä, joka muuten loistaa poissaolollaan kalenterissa: dokumenttia. Se oli aikoinaan myös Oscar-ehdokas ko. kategoriassa.
Kyseessä on osittain omaelämäkerrallinen elokuva, mutta pääasiassa se seuraa Bing Liun rullalautailun kautta löytämien ystävien elämää. Aikuistumisen myötä heidän pitäisi löytää tapa kannatella itseään. Harrastuksen ohella ystävyksiä kuitenkin yhdistää myös kaltoinkohtelu, joka paitsi rampauttaa matkaa myös vaikuttaa heidän omiin ihmissuhteisiinsa.
Evil Does Not Exist (Aku wa sonzai shinai, 2023)
Ryusuke Hamaguchin vuonna 2021 ilmestynyt Drive My Car oli arvostelumenestys ja pärjäsi jopa Oscareissakin. Sitä seurannut Evil Does Not Exist haastoi yleisöjä, mutta sen hitaaseen kyytiin päässeet pitivät maaseudun rauhan ja niin sanotun edistyksen vastakkainasettelusta. Elokuva myös kertoo, kuinka aikuisiälläkin voi kohdata kasvun paikan.
Kuvankauniita maisemia viljelevä elokuva kertoo pienessä japanilaisessa vuoristokylässä asuvista yh-isästä ja tämän nuoresta tyttärestä. Luonnon keskellä asuvat ja siitä elantonsa saavat asukkaat kuulevat suunnitelmista perustaa heidän kotiseudulleen ylellinen leirintäalue, joka paitsi rikkoisi luonnonrauhan myös tuhoaisi sen luonnonlähteet jätteillään.
Asukkaiden päätä kääntämään lähetetyt nuoret pr-ihmiset joutuvat myös miettimään omia elämänvalintojaan kyläläisiin ja erityisesti isään ja tyttäreen tutustuessaan.
Nobody Knows (Dare mo shiranai, 2004)
Hirokazu Kore-eda tunnetaan Suomessakin, mutta harva on silti nähnyt Nobody Knows -elokuvaa. Se perustuu todelliseen 1980-luvun perhetragediaan.
Äiti salakuljettaa lapsensa, joilla kaikilla on eri isä, vuokra-asuntoon, vaikka vain hän ja 12-vuotias esikoinen ovat sen luvallisia asukkaita. Lapset eivät saa tulla nähdyiksi, joten he eivät käy koulua tai saa mennä ulos. Äiti myös jättää lapset omiin oloihinsa yhä pitemmiksi ajoiksi, ja sisarukset ovat riippuvaisia vanhimmasta lapsesta. Yhdessä heidän on keksittävä, miten ruokkia itsensä ja hoitaa muut elämisen kulut. Jos oma joulu tuntuu harmaalta, kannattaa katsoa tämän perheen ilon juhlaa.
Ja kyllä, tiedän että alussa mainitussa haarukassa on 26 vuotta. En halunnut ryhtyä teologiseen keskusteluun siitä, alkaako ajanlaskumme vuodesta 0 vai vuodesta 1. Huomenna aukeaa taas uusi luukku!
