J.R.R. Tolkienin romaaniin Hobitti eli sinne ja takaisin perustuva elokuvatrilogia on edennyt toiseen osaan. 11. joulukuuta ensi-iltaan saapuva Hobitti – Smaugin autioittama maa jatkaa siitä, mihin viime vuoden Odottamaton matka päättyi eli kääpiöiden pelastumiseen Gandalfin (Ian McKellen) kutsumien kotkien selässä ja uinailevan Smaug-lohikäärmeen heräämiseen Ereborissa.
Hobitti Bilbo Reppulin (Martin Freeman), 12 kääpiön, heidän johtajansa Thorin Tammikilven (Richard Armitage) ja Gandalf-velhon kivinen matka Ereborin kotia kohti vie partion uusiin vaarallisiin maisemiin. Tolkienin romaani muuttuu sävyltään vakavammaksi ja synkemmäksi puolivälin jälkeen, mikä näkyy tässä elokuvassa.
Teemoina ovat valta ja sen väärinkäyttö, rohkeus, ahneus sekä uhrautuminen. Peter Jackson kuvasi Hobitti-trilogian elokuvat pääosin 266 päivässä. Näyttelijät ja kuvausryhmä palasivat Uuteen-Seelantiin myöhemmin suoritettavia lisäkuvauksia varten.
Throrin patsas vartioi pääsyä Yksinäiselle vuorelle (klikkaa kuva isommaksi).
Episodi haastatteli Jacksonia ja Smaugin autioittaman maan näyttelijöitä Los Angelesissa Hobitin lavasteiden keskellä. Beverly Hilton -hotellin pihalle rakennetun valtavan teltan sisäänkäynti on naamioitu avoimeksi pop-up-kirjaksi, jonka kolmiulotteisten sivujen kautta pääsee sukeltamaan Keski-maahan.
Ensimmäisenä on vastassa Thorinin isoisää Throria esittävä valtava patsas, joka vartioi pääsyä Yksinäiselle vuorelle. Samaista patsasta käytettiin myös elokuvassa. Muista lavasteista Järvikaupunki, jossa Bard Jousimies (Luke Evans) auttaa matkalaisia, sekä nahanvaihtaja Beornin (Mikael Persbrandt) talo on rakennettu pienennetyssä mittakaavassa. Tietyt lavasteiden osat kuten joessa olevat tynnyrit ja jouset, Järvikaupungin silta, rakennukset ja vene sekä Beornin valtava tuoli ja sänky ovat peräisin elokuvasta. Kaikki aina kalan sisälmyksiä, kanaalissa lilluvaa tekojäätä ja seinäkaiverruksia myöten on tehty äärettömän huolitellusti, jotta ne näyttäisivät aidoilta kuvattaessa.
Uuden-Seelannin matkailujärjestö oli mukana lavaste-projektissa, sillä se halusi katsojien ymmärtävän, että elokuvissa näkyvät huikaisevat maisemat ovat aitoja, eivät tietokoneella luotuja.
Seikkailun toisen osan katseenvangitsija on kuitenkin lohikäärme Smaug. Se oli kaikessa komeudessaan kahden ja puolen vuoden työn tulos. Wetan digitaalistudion luoman tultasyöksevän liskon pelkkä pää on linja-auton ja vartalo kahden 747-lentokoneen kokoinen. Jackson tiesi, että katsojilla tulee olemaan suuria odotuksia Smaugin suhteen.
Lähes aitoja kalanperkeitä Järvikaupungissa (klikkaa kuva isommaksi).
– Smaugissa oli persoonallisuuden lisäksi tärkeää sen vaarallisuus. Kun Bilbo kohtasi Klonkun (Andy Serkis) ensimmäisessä osassa, Bilbo tajuaa hyvin pian, että hän voi selvitä hengissä jallittamalla Klonkkua, jos kaikki menee hänen suunnitelmiensa mukaan. Emme halunneet, että Bilbo pääsee yhtä helpolla kohdatessaan Smaugin. Smaug on ennalta-arvaamaton ja hyvin älykäs. Se on aina Bilboa askeleen edellä, mikä tekee Smaugista todella kauhistuttavan, kertoo Jackson.
Yrityksistä huolimatta Freeman ja Smaugille sielun antanut Benedict Cumberbatch kuvasivat kohtauksensa toisista erillään, vaikka he esiintyvätkin yhdessä valkokankaalla.
– Ääninäyttelemisen lisäksi esiinnyin liikkenmallinnuspuvussa vihreää taustakangasta vasten ja sain hankausvammoja ihooni raahautuessani studion lattiaa pitkin. Kadun elokuvan suhteen ainoastaan sitä, että en päässyt näyttelemään Freemanin kanssa samaan aikaan aikataulusyistä, Cumberbatch harmittelee.
Itse asiassa Cumberbatch urakoi kahdessa roolissa, sillä Smaug-lohikäärmeen lisäksi hän antoi äänensä myös Necromancer-velholle, jonka todellista minää Gandalf-velho lähtee selvittämään. Samalla hän joutuu jättämään muun retkikunnan pahaan pinteeseen.
Haastattelu ja kuvat Johanna Juntunen, Los Angeles