Vaikka Yhdysvalloissa kauhistellaan maan orjamenneisyyttä, ei sitä etelävaltioissakaan lakaista maan alle. Esimerkiksi New Orleansista löytyy museoituja plantaaseja, jotka ovat toisaalta lumoavan kauniita alueita Mississippi-joen varrella, toisaalta värisyttäviä muistutuksia etelän historiasta. Yhdellä niistä Quentin Tarantino kuvasi Django Unchained -elokuvaansa.
Teksti Joe Utichi, Louisiana
1990-luvun alkupuolella Tarantino uudisti elokuvakenttää käsikirjoittamillaan elokuvilla True Romance ja Hämärästä aamunkoittoon sekä ohjauksillaan Reservoir Dogs, Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta ja Jackie Brown. Pulp Fiction toi hänelle Cannesin kultaisen palmun ja käsikirjoitus-Oscarin.
2000-luku osoitti mestarin lajityyppien hallinnan. Kill Billissä Uma Thurmanin Morsian kostaa hänet kuolemaan jättäneelle miehelle. Death Proofissa joukko juhlivia tyttöjä joutuu stunt-ajajan ahdistelemiksi. Kunniattomissa paskiaisissa kostonhimoiset sotilaat juonivat itsensä toisen maailmansodan rintamien taakse kukistaakseen Hitlerin.
Django Unchained -elokuva laittaa jälleen sääntöjä uusiksi. Eeppinen kostojännäri Yhdysvaltojen syvän etelän orjasta, hänet vapauttavasta oudosta ja kuolettavasta saksalaisesta palkkiometsästäjästä sekä hänen vaimonsa omistavasta vaarallisesta orjapiiskurista on ehtaa Tarantinoa: kekseliäs, hauska ja hillitön.
Tarantino on aina halunnut tehdä lännenelokuvan, mutta unelmiaan hän on toteuttanut aina lajityypistä riippumatta.
– Esimerkiksi Reservoir Dogsissa toteutin unelmani gangsterielokuvan tekemisestä. Minusta on hauska kokeilla eri lajityyppejä: sotaa, ganstereita, kamppailulajeja ja nyt länkkäriä. Olen aina pitänyt niistä, ja elokuvissani on aina ollut western-elementtejä. On mukava tehdä rehellinen länkkäri eikä vain piilotella sellaista Kill Bill Vol. 2:n ja Kunniattomien paskiaisten tapaisiin elokuviin, ohjaaja kertoo.
– Tosin tämä ei ole kunnon länkkäri, koska se sijoittuu Etelään. Eli sekoitan vähän tätäkin pakkaa.
Italialaisia spagettiwesterneitä rakastavan Tarantinon ensimmäinen lännenelokuva on saanut nimensä Sergio Corbuccin vuoden 1966 Djangosta. Vaikka aihepiiri ei tule yllätyksenä Tarantinon tunteville, on projektin nopeus hämmästyttävä. Tarantino muistaa keskustelleensa lännenelokuvista tuottaja Reginald Hudlinin kanssa vuoden 2010 Oscar-juhlissa, kun Kunniattomat paskiaiset kiersi palkintogaaloissa.
– Keskustelimme siihen aikakauteen sijoitetuista elokuvista, Hudlin muistelee. – Totesin vihaavani kaikkia niitä postikorttielokuvia. Kaipasin elokuvia, jotka kertoisivat totuuden orjuudesta. Spartacus on mielestäni hyvä orjaelokuva, ja halusin samanlaisen amerikkalaisesta orjuudesta.
Tarantinon aivot alkoivat raksuttaa, ja hän ryhtyi samantien luonnostelemaan elokuvaa, josta kehittyi Django Unchained.
– Se suorastaan virtasi minusta, Tarantino kertoo. – Olin pressikiertueella Japanissa, missä spagettiwesternit ovat hyvin suosittuja. Siellä niitä kutsutaan makaroniwesterneiksi. Ostin nipun soundtrackeja, ja tarina alkoi hahmottua niitä kuunnellessani. Kirjoitin ensimmäisen kohtauksen vielä siellä, ja se oli jo aika samanlainen kuin lopullinen kohtaus.
Lue lisää Django Unchained -elokuvasta uudesta Episodista 1/2013. Ilmestyy perjantaina 18.1.2013.