Kulttimaineeseen noussut suomalainen pienlehti Lykantropia ilmestyy uutena 204-sivuisena näköispainoskirjana. Lykantropia 1986–1992 kokoaa yksiin kansiin kaikki lehden numerot, mukaan lukien erikoisnumerot sekä aiemmin julkaisematta jääneen Alternative Bizarre -lehden. Teos dokumentoi aikaa, jolloin kauhu- ja kulttielokuvien katselu oli Suomessa tiukan videosensuurin vuoksi marginaalissa.
Lykantropia-lehti syntyi 1980-luvun puolivälissä vastareaktioksi moraalipaniikille ja elokuvien kieltämiselle. Lehti edusti tee-se-itse-henkistä fanzine-kulttuuria ja käsitteli kauhua taiteena ja ilmaisumuotona aikana, jolloin genre nähtiin laajasti ongelmallisena. Kirjan esipuheessa lehden perustajiin kuuluva Nalle Virolainen kuvaa lähtökohtaa seuraavasti:
”Lykantropia ei yrittänyt olla objektiivinen eikä salonkikelpoinen. Se oli vino puheenvuoro kulttuurista, jota ei haluttu ymmärtää.”
Tekijäpiiriin kuului myös muun muassa Jouni Hokkanen, joka on sittemmin työskennellyt paitsi toimittajana myös dokumentaristina ja tietokirjailijana. Pekka A. Manninen ja Petri Hiltunen ovat myöhemmin niittäneet mainetta kuvittajina ja sarjakuvapiirtäjinä.
Lue myös: Suoratoistoon tulee niin iljettävä kauhuleffa, että leuka loksahtaa lattiaan: ”Ei heikkohermoisille”
Hokkasen ja Virolaisen myöhempi Roskaelokuvat-kirja (1990) nousi yhdeksi suomalaisten elokuvaharrastajien keskeisistä teoksista. Lykantropia toimi osaltaan lähtöpisteenä liikkeelle, joka nosti marginaalisen roska- ja camp-kulttuurin salonkikelpoiseksi puheenaiheeksi.
Kirja nostaa esiin myös Jyrki Linnankiven varhaista tuotantoa. Linnankivi tunnetaan nykyisin kansainvälisesti The 69 Eyes -yhtyeen keulahahmona nimellä Jyrki 69, mutta Lykantropian sivuilla hän esiintyy nuorena kauhuelokuvien harrastajana ja sarjakuvapiirtäjänä.
Näköispainos ei pyri silottelemaan alkuperäistä materiaalia vaan esittää lehdet sellaisina kuin ne ilmestyivät. Virolaisen mukaan se on dokumentti ajasta, jolloin tekeminen oli raakaa ja mielipiteet ehdottomia.
