Nyt Viaplayssä: Speden oma James Bond – Tämä elokuva oli Samuli Edelmannille ”unelmien täyttymys”

Osa suomalaisen toimintaelokuvan historiaa.

8.9.2021 16:00

Nykyään Suomessa tehdään toimintaelokuvia, jotka saavat kansainvälistäkin huomiota, mutta 1990-luvun alussa suomalainen toimintaelokuva oli todella harvinaista herkkua.

Aleksi Mäkelän esikoisohjaus Romanovin kivet otti suoria vaikutteita Hollywood-toimintaelokuvista, mitä Suomessa ei tuohon aikaan juuri harrastettu.

Vuonna 1993 valmistunut elokuva on lisätty Elisa Viihde Viaplayn valikoimaan.

Pääosissa nähdään Santeri Kinnunen ja Samuli Edelmann. Elokuvan taustavaikutajana toimi Spede Pasanen, joka halusi tuottaa kotimaisin voimin tehtyä “Bond-tyyppistä toimintaelokuvaa”.

Romanovin kivet kertoo kylmäpäisestä ammattiryöstäjästä Patrickista (Edelmann) ja hänen kuumaverisestä kollegastaan Tonista (Kinnunen), jotka joutuvat rikollispomo Roivaksen (Stig Fransman) huijaamiksi ja päätyvät yhdistämään voimansa toteuttaakseen täydellisen koston.

Romanovin kivet oli unelmien täyttymys”, Edelmann kertoi Vain elämää -sarjassa.

”Olimme tunteneet Aleksi Mäkelän ja Santeri Kinnusen kanssa toisemme kaksivuotiaasta asti ja haaveilleet elokuvien tekemisestä niin kauan kuin osasimme puhua. Teinipoikina lainasimme Santerin isän Heikki Kinnusen videokameraa ja kuvasimme erilaisia toimintaelokuvia pitkin Töölöä. Romanovin kivet toteutti viimein pitkään haudotut unelmat toimintatähteydestä.”

Edelmann ja Kinnunen valmistautuivat toimintadebyyttiinsä huolella.

”Harjoittelimme pitkään potkunyrkkeilyä, ja myös Aleksi osallistui treeneihin. Auvo Niiniketo opetti meille seikkaperäisesti aseidenkäsittelyä”

Suomalaisen kamppailulajiperinteen uranuurtajana tunnetun Niinikedon opit kantoivat hedelmää vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

”Auvon asekoulutus palasi mieleen Mission Impossible: Ghost Protocol -elokuvaa kuvatessani. Vanhojen oppien turvin aseidenkäsittely sujui helposti myös suuremmissa puitteissa”, Edelmann kertoo.

Kuvaajaksi ja äänittäjäksi saatiin konkarit Kari Sohlberg ja Paul Jyrälä. Spede ei jäänyt valvomaan kuvauksia vaan lähti golflomalle, ja elokuva ylitti budjettinsa raskaasti. Sinnikkäästä markkinoinnista huolimatta elokuva keräsi vain 50 000 teatterikatsojaa ja jäi raskaasti tappiolliseksi.

Elokuva sai melko nihkeät arvostelut. Helsingin Sanomien Helena Ylänen otsikoi oman arvionsa ”Tupu Hupu ja Lupu jalokivivarkaina” ja sanoi elokuvan olevan kokonaisuutena ”hakkelusta”.

Suunniteltu jatko-osa jäi toteutumatta. Aleksi Mäkelän ura ohjaajan jatkui syksyllä 1994 valmistuneella elokuvalla Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat, ja sittemmin hän on ohjannut useita kotimaisia menestyselokuvia, kuten Häjyt, Pahat pojat, Rööperi ja Olen suomalainen.

Lisää luettavaa