Lokakuussa julkaistavassa Riefenstahl-dokumentissa suomitaan kovin sanoin natsidokumentaristi Leni Riefenstahlia.
”Elokuva on tavallaan salapoliisitarina, koska Riefenstahl valehtelee ja manipuloi”, ohjaaja Andres Veiel kertoi Deadlinelle.
Riefenstahl väitti 2. maailmansodan jälkeen, että ei ole poliittinen henkilö, vaan teki Adolf Hitleriä ja natsipuoluetta ylistävät propagandaelokuvat kuin minkä tahansa työtehtävän.
Veielin mukaan Riefenstahl yritti kuitenkin sodan jälkeen hävittää arkistomateriaaleja, joissa hän ylistää kansallissosialismia ja kertoi ”lumoutuneensa Hitleristä”. Myöskään Riefenstahlin kertomus, jossa hän joutui kolmeksi vuodeksi vankilaan ja keskitysleirille, ei ole Veielin mukaan totta.
”Kukaan ei tarkista faktoja. Todellisuudessa hän vietti vankeudessa neljä viikkoa, joka ei ollut edes vankila, vaan hotelli”, Veiel kommentoi.
Riefenstahl ohjasi kaksi merkittävää propagandaelokuvaa: Tahdon riemuvoitto (1935) ja Olympia (1938), jotka olivat teknisesti ylivertaisia aikanaan. Vaikutus natsien propagandatyöhön oli sitäkin suurempi. Liikkuvan kuvan keinoin aatetta pystyttiin levittämään miljoonille ihmisille vetoavammin ja nopeammin.
Vuonna 1949 Riefenstahlille tarjottiin tilaisuutta kuvata elokuva Helsingin kesäolympialaisista 1952. Riefenstahl kieltäytyi, koska ”ei pystyisi ylittämään Olympia-elokuvaa”.
Riefenstahl vieraili Suomessa tiettävästi kaksi kertaa: 1938 Helsingissä ja 1996 Kuopiossa, jossa järjestettiin Riefenstahlin valokuvanäyttely.
Leni Riefenstahl menehtyi 101-vuotiaana, vuonna 2003.
Riefenstahl-elokuvan Suomi-julkaisusta ei vielä ole tietoa.
Lähteet: HS, Historian tietosanomat, Deadline
