Vuonna 1993 julkaistua Super Mario Bros -elokuvaa pidettiin aikanaan pahana harhalaukauksena.
Erityisesti faneja häiritsi elokuvan visuaalinen ero peleihin. Pelit olivat iloisia ja värikkäitä, mutta leffa muistutti synkkää, cyberpunk-tyylistä dystopiaa.
Leffan ohjaaja Rocky Morton uskoo, että loppua muuttamalla leffa olisi voitu pelastaa.
”Se oli ratkaiseva kohtaus, koska siinä selitettiin, miksi elokuva on niin erilainen kuin videopeli. Kaikki kuvattiin ja suunniteltiin valmiiksi, mutta Nintendo ymmärsi [lopun idean] väärin ja pakotti leikkaamaan pois”, hän kommentoi.
Lue myös: Renny Harlinin uskomaton ura – 30 faktaa kaikkien aikojen menestyneimmästä suomalaisohjaajasta
Morton kuvaili, mitä leikatussa kohtauksessa tapahtui.
”Mario ja Luigi palaavat Brooklyniin ja ovelle koputetaan: kaksi japanilaista Nintendon johtajaa saapuu ostamaan tämän tarinan — Mario-veljesten elämäntarinan — koska he haluaisivat käyttää sitä videopelissä, jota olivat tuottamassa. He kirjaavat ylös sen, mitä Mario ja Luigi sanelevat heille ja kaikki menee pieleen käännösvaiheessa”.
Morton kertoi Inverse-lehdelle 2023, että kohtaus oli kapitalismin satiiria, joka irvailee Nintendolle. Tuottajat eivät kuitenkaan innostuneet asiasta ja kohtaus meni silppuriin.
Vaikka elokuvassa näytelleet Bob Hoskins ja Dennis Hopper vihasivat leffaa, Mortonin mukaan toisenlainen loppu olisi voinut pehmentää murskakritiikkiä ja tuoda vuoden 1993 versiolle kulttistatuksen.
Vaikka vuoden 1993 Super Mario Brosista ei koskaan tullut varsinaista kulttiklassikkoa, 2000-luvulla elokuva alkoi saada vähintäänkin ironista arvostusta.
Toisin kuin Hopper ja Hoskins, Luigia näytellyt John Leguizamo käänsi myöhemmin takkiaan. Vaikka hän vihasi elokuvaa 1990-luvulla, 2010-luvun puolivälissä mies kertoi jo ”rakastavansa rooliaan” ja Luigi-hahmon olevan hänelle nykyään ”kultti-ikoni”.
Lähde: Slashfilm
