Renny Harlinin uskomaton ura – 30 faktaa kaikkien aikojen menestyneimmästä suomalaisohjaajasta

Kuva: Tammi / Lari Järnefelt

Juuri ilmestynyt elämäkertakirja käy läpi Renny Harlinin huikean uran ja elämän.

Renny Harlin on lipputuloilla mitattuna kansainvälisesti menestynein suomalainen ohjaaja. Die Hard 2:n, Cliffhangerin ja monen muun hittielokuvan tekijästä on juuri julkaistu Veli-Pekka Lehtosen kirjoittama elämäkerta Renny Harlin – Ainutlaatuinen elämäni, jossa käydään läpi uran ylä- ja alamäet unohtamatta ihmissuhteita. Keräsimme kirjasta 30 mielenkiintoista faktaa Harlinin uralta.

1. Renny syntyi 15.3.1959 Riihimäen sairaalassa, missä hänen isänsä työskenteli ylilääkärinä ja myös synnytyslääkärinä. sai kasteessa nimen Renny Lauri Mauritz Harjola. Koulussa hän käytti kuitenkin nimeä Lauri Harjola. Jäätävän poltteen aikoihin hän muutti nimensä Renny Harliniksi. Harlin oli hänen isänsä entinen sukunimi. Lauri Harjola oli hänen mukaansa Amerikassa hankala, sillä Lauri kuulosti samalta kuin Laurie, joka on naisen nimi. Lisäksi Harjolaa luultiin meksikolaiseksi nimeksi, ja se lausuttiin muodossa ”Arhoola”.

2. Ennen uransa käynnistymistä Renny hakeutui töihin helsinkiläiseen elokuvateatteriin Studio 1-2-3. Se toi maahan pientä ja kevyttä elokuvaa. Yksi elokuvista oli kohuttu Caligula, jossa yhdisteltiin historiaa ja pehmopornoa. Elokuva ei kuitenkaan mennyt Suomen sensuurista läpi, joten Renny leikkasi elokuvaa useaan kertaan siistimmäksi, jota sitä olisi voitu esittää Suomessa.

3. Aloittelevana elokuvantekijänä Renny halusi tehdä elokuvia Spede Pasasen tapaan, koska hänen mielestään Spede oli ainoa kaupallisesti menestynyt elokuvantekijä Suomessa siihen aikaan. Varsinaiseksi sielunveljeksi tuli Markus Selin, jonka Renny tapasi elokuvamessuilla Los Angelesissa, kun molemmat olivat parikymppisiä. ”Tyyppi vaikutti lohjalaiselta myyntimieheltä, mitä hän olikin”, Renny sanoo Selinistä.

4. Vuoden 1983 tienoilla Renny suunnitteli tekevänsä Selinin kanssa elokuvan Wild Force, joka kertoo arktisissa olosuhteissa tehtävää suorittavasta toimintasankarista. He pyysivät päärooliin Chuck Norrisia, joka oli tuohon aikaan monien pienen budjetin toimintaelokuvien tähti. He lähettivät faksilla käsikirjoituksen Norrisille, joka suostui ja pyysi palkkioksi 350 000 dollaria. Elokuvan tuotanto saatiin käyntiin, mutta projekti tyssäsi, kun Norris vetäytyi roolista vedoten aikatauluongelmiin.

5. Harlin ja Selin eivät luovuttaneet Wild Forcen kaatumisen jälkeen, vaan he naputtelivat pikavauhtia uuden käsikirjoituksen nimeltä Arctic Heat, joka sai suomenkielisen nimen Jäätävä polte. Pääroolin he pestasivat Chuck Norrisin pojan Mike Norrisin. Elokuva valmistui joulukuussa 1985.

6. Jäätävän poltteen jälkeen Renny sai mahdollisuuden ohjata Hollywoodissa pienen budjetin kauhuelokuvan Vankila. Päärooliin oli ajatuksena löytää uusi Montgomery Clift tai James Dean: joku josta kasvaisi supertähti. Lähes sadasta ehdokkaasta valikoitui kokematon Viggo Mortensen, josta tuli sittemmin Taru sormusten herrasta -elokuvien Aragorn.
”Arvasimmeko, että hän löisi läpi? Jollain tavalla joo, mutta toisaalta hän oli yksi miljoonasta onnenonkijasta Hollywoodista”, Renny muistelee.

Andrew Dice Clay ja Renny Harlin Ford Fairlanen kuvauksissa vuonna 1990. Kuva: AOP.

7. Vankilan jälkeen avautui isompi tilaisuus. New Line Cinema oli tuolloin pieni elokuvayhtiö, joka oli nousemassa isompaan sarjaan, mihin siivitti Painajainen Elm Streetillä ja sen jatko-osat. Vuonna 1988 elokuvasarjan neljäs osa oli tekeillä, ja sen ohjaajaksi oli valittu Anthony Perkins, joka tunnettiin paremmin näyttelijänä ja etenkin Alfred Hitchcockin Psykon miespääosan esittäjänä. Renny sai pitkän väännön jälkeen New Linen omistajan Bob Shayen uskomaan, että nuori suomalaismies olisi sopivampi amerikkalaisen kauhuelokuvan ohjaajaksi. Painajainen Elm Streetillä 4 osoittautui isommaksi menestykseksi kuin aiemmat osat.

8. Elm Street 4:n menestyksen jälkeen Renny sai paljon yhteydenottoja elokuvatuottajilta. Kerran hänelle soitti Steven Spielberg, ja hän luuli sitä ensin pilapuheluksi. Spielberg oli kiinnostunut kirjasta, jonka filmatisoinnin ohjaajaksi hän halusi Rennyn. Lähetti toimitti Rennylle Robert Cormierin romaanin Fade. Se kertoi pojasta, joka eli mielikuvitusmaailmassa ja osasi muuttua näkymättömäksi. Projekti ei kuitenkaan edennyt tuotantoon saakka. Rennyn mukaan kyseessä olivat näkemyserot: Spielberg halusi elokuvasta viihteellisen ja komediallisen, kun taas Renny näki tarinan riipaisevana ja vakavana.

9. Rennyn seuraava ohjaustyö Elm Street 4:n jälkeen piti olla Alien 3. Renny oli projektissa mukana yli puoli vuotta, mutta hän ei ollut tyytyväinen käsikirjoituksen kehittelyyn eikä Fox-studion toimintaan. Renny lähti projektista, ja Alien 3:n ohjasi lopulta David Fincher, joka oli ohjannut aiemmin lähinnä musiikkivideoita. Alien 3 ei menestynyt odotetusti, mutta Fincheristä tuli sittemmin tähtiohjaaja elokuvilla Seven, Fight Club ja The Social Network.

10. Maineikas Hollywood-moguli Joel Silver tarjosi Rennylle käsikirjoitusta The Adventures of Ford Fairlane. Sarjakuvaan perustuva tarina oli toimintaelokuvien ja perinteisten Hollywood-rikoselokuvien parodia, jonka tähdeksi oli alun perin ajateltu Bruce Willisiä. Kun Rennyä pyydettiin ohjaajaksi, pääosaan oli kuitenkin valittu räävitön stand up -koomikko Andrew Dice Clay, jonka piti olla uusi Eddie Murphy tai Jim Carrey.

11. Kesällä 1989 Renny kuvasi vielä Ford Fairlanea, kun Joel Silver ehdotti Rennylle Die Hardin jatko-osan ohjaamista. Die Hard 2 piti saada teattereihin jo seuraavana kesänä, joten työhön olisi ryhdyttävä saman tien. Renny kieltäytyi ehdottomasti, sillä hän halusi keskittyä Ford Fairlaneen. Joel Silver puhui kuitenkin Rennyn ympäri, ja yhtäkkiä hänellä olikin kaksi elokuvaa yhtä aikaa ohjattavana. Die Hard 2 oli valtava menestys ja nosti Harlinin osakkeet Hollywoodissa pilviin.

12. Carolco-yhtiön johtaja ja tunnettu mediamoguli, Rambo-tuottajana menestynyt Mario Kassar tarjosi Rennylle elokuvaa hirmumyrskyelokuvaa Gale Force, joka piti kuvata heti, kun Die Hard 2 valmistuisi. Renny saisi työstä kolme miljoonaa dollaria, mikä oli ohjaajan palkkioksi ennenkuulumattoman suuri, varsinkin kun takana oli vasta muutama elokuva. Rennyn agentti David Goldman kertoo, että jopa Steven Spielberg oli ollut moisesta palkkiosta ihmeissään ja taivastellut asiaa joissain juhlissa. Mario Kassar ja Renny eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Joe Eszterhasin käsikirjoitukseen, eikä projekti koskaan edennyt tuotantoon saakka. Eszterhasista tuli hieman myöhemmin menestyskäsikirjoittaja toisella Carolco-elokuvalla Basic Instinct.

Renny Harlin, Geena Davis ja Bruce Willis vuonna 1995. Kuva: AOP.

13. Kun Gale Force oli ajautunut umpikujaan, Mario Kassar tarjosi Rennylle toista elokuvaa. Vuoristoon sijoittuva toimintaelokuva ei kuitenkaan kiinnostanut Rennyä, joka halusi tehdä jotain vakavampaa.

14. Renny alkoi kehitellä Warner-studion kanssa avaruusfantasiaa Dreams, jonka pääosaan oli lupautunut Tom Hanks. Avaruusalukseen tulee vika, ja se kiitää kauas ulkoavaruuteen. Päähenkilö puhuu vaimonsa kanssa viimeisen puhelun ennen kuin alus lipuu pimeyteen. Mies vaipuu koomaan ja näkee unessa elämänsä eri vaiheet ennen kuin saa käännettyä kurssin kohti maata. Studiopomo Mark Canton ei tuntunut tajuavan pitchauksen ideaa mutta antoi silti hankkeelle vihreää valoa. Dreams ei kuitenkaan koskaan toteutunut. ”Tuollaisia elokuvia on sittemmin tehty useampia, mutta tuolloin idea oli uusi”, Harlin muistelee.

15. Yksikään Rennyn suunnittelema vakavampi elokuvaprojekti ei edennyt, joten hän päätti lopulta suostua ohjaamaan vuoristoon sijoittuvan toimintaleffan nimeltä Cliffhanger. Renny kaavaili pääosaan Harrison Fordia, mutta Mario Kassar halusi Sylvester Stallonen.

16. Cliffhanger ilmestyi toukokuussa 1993. Se oli iso menestys ja tuotti paljon rahaa, mutta Carolco-yhtiö oli siitä huolimatta joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Rennyn seuraava elokuva Kurkunleikkaajien saari oli Carolcon viimeinen oljenkorsi päästä kuiville.

17. Kurkunleikkaajien saaren miespääosaan oli alun perin palkattu Michael Douglas, joka oli tuohon aikaan Hollywoodin kuumin nimi. Hän kuitenkin vetäytyi elokuvasta projektin alkuvaiheessa, ja uuden näyttelijän löytäminen osoittautui vaikeaksi. Renny ja naispääosan esittäjä Geena Davis halusivat myös luopua elokuvasta, mutta Mario Kassar ei suostunut siihen vedoten sopimukseen. Siitä alkoivat Kurkunleikkaajien saaren suuret vaikeudet. ”Geena ja minä olimme joutuneet painajaiseen”, Harlin muistelee.

18. Kurkunleikkaajien saari ilmestyi joulukuussa 1995. Siitä kirjoitettiin maailman suurimpana floppina, ja se oli Rennylle kova oppitunti. ”Olin pitänyt itseäni voittamattomana ja uskoin, että menestykset vain seuraavat toisiaan. Eivät ne seuranneet.”

Kurkunleikkaajien saaren kuvauksissa. Kuva: AOP

19. Heti Kurkunleikkaajien saaren jälkeen Renny ryhtyi Geenan kanssa tekemään uutta elokuvaa The Long Kiss Goodnight, jonka käsikirjoitus oli jo aiemmin hankittu ennätyksellisellä neljällä miljoonalla dollarilla. Tappava ase -elokuvilla läpimurron tehneen Shane Blackin kirjoittama teksti on edelleenkin yksi Hollywoodin kalleimpia käsikirjoituksia.

20. The Long Kiss Goodnight ilmestyi vuonna 1996 ja sai hyvät arvostelut. Se ei kuitenkaan menestynyt lippukassoila odotetusti, eikä suunniteltua jatko-osaa syntynyt. Se on kuitenkin elokuva, josta Renny useimmin saa kuulla kiitoksia ja nostetaan hänen tuotannostaan lempielokuvaksi.

21. Warner-studio tarjosi Rennylle Deep Blue Sea -elokuvaa, mutta hän kieltäytyi ensin. Idea oli aluksi hänen mielestään liian lähellä Tappajahaita. Renny muutti kuitenkin mielensä, koska Tappajahaissa kalaa ei juuri nähdä, mutta nyt tekniikka oli kehittynyt. Toinen keskeinen ero oli siinä, että Deep Blue Seassa hait eivät ole pahoja vaan ihmiset. ”Minulle onkin tultu jälkikäteen sanomaan, että on olemassa kaksi hyvää haielokuvaa: Tappajahai sekä Deep Blue Sea”, Renny sanoo.

22. Elokuussa 2001 Renny julkisti elokuvaprojektin, joka kertoisi marsalkka C.G.E. Mannerheimista. Budjetti oli aluksi 60 miljoonaa dollaria. Elokuvan tuottajana toimi vanha ystävä ja yhteistyökumppani Markus Selin.

23. Mannerheim-projektia suunniteltiin vuosia. Lopulta rahoituksessa tuli suuria ongelmia, ja Renny joutui kertomaan ensimmäisenä kuvauspäivänä, että kuvaukset on peruttu. Elokuvaprojekti ei siitä enää noussut jaloilleen, ja Rennyn ja Markus Selinin välit katkesivat. ”Mannerheim-elokuvan peruuntuminen oli urani suurin takaisku”, Renny muistelee.

24. Mannerheim-elokuvan kariuduttua Renny ohjasi Burn Notice -rikossarjaa ja muitakin televisiosarjoja sekä kauhelokuvan Devil’s Pass, joka kuvattiin Venäjällä.”

25. Vuonna 2014 hongkongilainen toimintatähti Jackie Chan otti yhteyttä kansainvälisen yhteistuotannon merkeissä. Chan lähetti Rennylle käsikirjoituksen nimeltä Skiptrace. ”Kässärissä oli paljon toimintaa, paljon juttuja, jotka tiesin osaavani vaikka unissani. Minua ei tarvinnut juurikaan ylipuhua.”

26. Skiptracesta tuli suuri menestys etenkin Aasiassa, ja Renny muutti Kiinaan asumaan. Hän ohjasi Kiinassa kaksi muutakin elokuvaa: Legend of the Ancient Sword ja Bodies at Rest. ”Investoin kaiken elämääni Kiinassa. Minusta tuli hyvin isänmaallinen, siis Kiinan puolesta.”

27. Kolmen kiinalaiselokuvan jälkeen Renny teki Pierce Brosnanin kanssa rikoselokuvan The Misfits. He olivat vanhoja tuttuja, sillä heidän piti tehdä yhteinen elokuva jo 20 vuotta aiemmin, mutta se ei koskaan toteutunut. The Misfits saatiin tuotantoon, mutta koronaepidemia viivästytti julkaisua. Se ilmestyi kesällä 2021 mutta jäi vähälle huomiolle.

28. Vuonna 2019 Harlin viritteli Markus Selinin kanssa elokuvaa Tuomas Kyrön luomasta Mielensäpahoittajasta. Aiheesta oli jo tehty kaksi elokuvaa Suomessa, mutta Renny halusi siirtää tarinan Kiinaan ja ottaa pääosaan Jackie Chanin. Siihen ei kuitenkaan saatu rahoitusta, ja sitten hanke muutettiin englanninkieliseksi nimellä The Grump. Pierce Brosnan lupautui päärooliin, mutta rahoitus ei järjestynyt uudellakaan kierroksella.

29. Markus Selinin tuottama Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily on Rennyn ensimmäinen suomenkielinen elokuva. ”Se oli myös minun ja Markuksen tapa solmia ysätävyytemme uudestaan.”

30. Rennyn seuraava elokuva on jännäri nimeltä The Refuge. Se kertoo amerikkalaisesta sotilaasta, joka palaa Afganistanista traumatisoituneena. Rennyn 24. elokuvan kuvaukset päättyivät kesäkuussa 2021.

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut