Cleaner

GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Renny Harlinin Cleaner on kuvauksellinen trilleri, jonka hieno idea ja kiinnostavat henkilöt jäävät pintapuolisesti kerrotun juonen varjoon.

Onko Cleaner nyt sitten Renny Harlinin maineen puhdistava elokuva? Katsojan mielen puhdistava? Ei ainakaan jälkimmäistä. Elokuvan nähtyään on ennemmin hämmentynyt kuin puhdistunut olo. Mitä tästä pitäisi ajatella? Haluaisi ajatella hyvää, mutta ajattelee kuitenkin hieman keskinkertaista.

Cleanerin perusidea on erinomainen. Samuel L. Jacksonin esittämä Tom Cutler on entinen poliisi, nykyinen siivooja. Ei kuitenkaan mikä tahansa siistijä vaan kuolinpaikkojen puhdistaja. Hän, joka saa tuon iljettävän, kuolemisen aiheuttaman sotkun katoamaan. Ansiokkaasti Cutlerin työ esitetään vertauskuvana hänen omalle elämälleen: puhdistajalla on visusti piiloon siistitty tausta, josta ei puhuta. Ei, vaikka oma tytär tahtoisi tietää äidistään lisää.

Sitten alkaa tapahtua. Cutler päätyy putsaamaan murhan jäljet tuntemattomasta talosta – ja käykin ilmi, että murhaa ei ole raportoitu poliisille. Hädissään Cutler kieltää kaiken, mutta talon kadonneen omistajan vaimo (Eva Mendes) ryhtyy epäilijäksi. Hieno käänne, mutta. Tämän jälkeen tapahtuminen loppuu, vaikka kohokohtien tulisi olla vasta edessä. Juoni muuttuu ennalta-arvattavaksi ja kokonaisuus vieraannuttavaksi. Tarina etenee perustrillerin tapaan, murhaajan saa selville liian aikaisin eikä jännitettä kasvateta. Mielenkiinto uhkaa lopahtaa.

Onneksi on kolme asiaa, jotka kantavat elokuvaa ja ansaitsevat kaikki oman tähtensä: jo mainittu perusidea ja sen myötä tehokas alku, näyttelijät ja kuvaus. Samuel L. Jackson esittää raskasmielistä hahmoa joka solullaan. Hänen tytärtään tulkitseva Keke Palmer on eläytyvä Rose, joka on nähnyt liikaa ja liian varhain. Ed Harris on varma Eddie Lorenzo, Cutlerin luotettu ex-työtoveri ja Rosen kummisetä. Eva Mendes jää statistiksi, mutta tekee roolinsa uskottavasti. Ja Peter Franzen vetää osuvasti Cutleria kuonoon! Leffan lyhyt kesto ja juonen pintapuolisuus eivät kuitenkaan riitä syventämään henkilöitä siihen pisteeseen, jonne haluaisi ulottua.

Kuvauksessa on elokuvan paras anti. Yksinkertainen mutta tiheätunnelmainen harmaa värimaailma yhdistyy kirkuvanpunaisena valuvaan vereen. Yksityiskohdilla herkutellaan: lasiset, veriset shakkinappulat uppoavat puhdistavana solisevaan veteen, menetetyn vaimon hajuvesi pirskahtaa ilmaan ruumiillistaen haihtuvan muiston. Kuvia voisi katsella pidempäänkin.


Aiheeseen liittyvät elokuvat