Tällä kertaa versiovertailuun päätyi kaksi erityisen rakastettua menestyselokuvaa. Runsaasti musiikkia sisältävä A Star is Born ja kasariklassikko Krokotiilimies ovat elokuvina hyvin erilaisia, mutta niistä molemmista on tullut Encore-lisänimeä kantava erikoisversio. Kumpikin on omalla tavallaan huomion arvoinen.
Kun tähdet syttyvät ja toiset sammuvat
Jackson ”Jack” Maine (Bradley Cooper) on rockin ja country rockin risteyksessä pitkän uran tehnyt muusikko, jonka esiintymislavat täyttyvät yhä mutta henkilökohtainen elämä natisee liitoksistaan. Hän taistelee väsymystä, kuulon heikkenemistä ja alkoholiriippuvuutta vastaan – ja kulkee hitaasti kohti omaa horisonttiaan.
Eräänä iltana sattuma johdattaa hänet pieneen klubiin, jossa nuori laulaja Ally (Lady Gaga) astuu lavalle. Allyllä on ääni, joka pysäyttää, ja karisma, joka ei kaipaa valonheittimiä. Maine näkee hänen lahjakkuutensa heti, ja pian kaksikko kulkee läpi musiikkimaailman kauniita ja karheita kulmia – yhdessä, mutta silti omia polkujaan seuraten. Allylle avautuu ura, josta hän ei ollut uskaltanut edes uneksia samalla, kun Jacksonin tie vie kohti hänen synkimpiä varjojaan.
Tarina kertoo rakkaudesta, luovuudesta ja menetyksestä, mutta myös musiikin voimasta kantaa silloin, kun kaikki muu horjuu. Cooperin ohjaus yhdistää intiimin draaman ja suuret konserttikohtaukset tavalla, joka saa katsojan tuntemaan kuin seisoisi lavalla artistien rinnalla.
A Star Is Born (2018) on neljäs filmatisointi klassisesta tarinasta ja moderni päivitys siihen, kuinka tähdet syntyvät – ja miten vaikeaa voi olla katsoa ja ymmärtää, kun ne alkavat sammua. Cooperin määrätietoisesti ohjaama elokuva oli jättimenestys ja sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta, voittaen niistä yhden: parhaan alkuperäiskappaleen Oscarin laulusta Shallow.
Vielä yksi biisi
A Star Is Born julkaistiin Yhdysvalloissa lokakuussa 2018, ja jo maaliskuussa 2019 ilmestyi Encore-lisänimeä kantava versio. Se on 12 minuuttia alkuperäistä pidempi, ja sen lisähetket painottuvat musiikkiin ja henkilöhahmoihin.
Ekstramusiikista päästään nauttimaan jo heti avauskohtauksessa, jossa Jackson Mainen esittämä Black Eyes soi 75 sekuntia teatteriversiota kauemmin. Pidennys on erinomainen ratkaisu elokuvan alkuun: katsoja ehtii asettua aloilleen ennen Mainen ensimmäistä ryyppyä ja nähdä, miten suosittu laulaja hän onkaan.
Lisää laulua kuullaan lähes puolen minuutin verran elokuvan upeassa parkkipaikkakohtauksessa, jossa Ally esittää Mainelle keskeneräisen version kappaleesta Shallow. Encore-version kertosäkeen kuuleminen jo tässä vaiheessa ei ole välttämätöntä, mutta se paikkaa teatteriversiossa olevan oudon leikkauksen, jossa Ally puhkeaa yllättäen nauruun käsiteippauksensa vuoksi.
Juuri ennen Shallow’n lavaesitystä kuultavan Out of Time -kappaleen kitarasoolo on Encore-versiossa pidempi. Mainen fiilistelyä nähdään ja kuullaan noin puoli minuuttia enemmän.
Kun Bobby (Sam Elliott) saa tarpeekseen Mainen käytöksestä ja ottaa loparit, Maine valmistautuu konserttiin. Heti hänen sanottuaan Allylle ”Let’s play” nähdään Encore-versiossa kokonaan teatterijulkaisusta puuttuva Clover-kappaleen esitys. Tämän jälkeen Maine ja Ally harjoittelevat toista kappaletta niin parkkipaikalla kuin kiertuebussissa ja sisätiloissa. Näiden hetkien yhteiskesto on yli kaksi ja puoli minuuttia.
Kun Maine ja Noodles (Dave Chappelle) istuvat ulkona ja keskustelevat tulevaisuudesta, Encoressa on lähes 50 sekuntia lisää dialogia. Noodles on huolissaan ystävästään.
Hääkohtauksen jälkeen nähdään yli kaksiminuuttinen lisäys, jossa hääpari ja vieraat menevät jazz-klubille. Siellä Ally istuu pianon ääreen ja alkaa laulaa Mainelle kappaletta Is That Alright?
Kun Maine ja Ally esittävät studiossa kappaleen Too Far Gone, Encore-versio jatkuu vielä yli puoli minuuttia kohtauksella, jossa Maine istuu pianon äärellä kuulokkeet päässä ja harjoittelee kappaletta I’ll Never Love Again. Kohtauksen äänimiksaus kertoo, että Mainen tinnitus on pahenemassa.
Tämän jälkeen nähdään vielä neljä lisäystä. Ensimmäisessä Ally valitsee asujaan ja suunnittelee kiertuettaan 20 sekunnin ajan. Hetkeä myöhemmin Maine ja Bobby saapuvat konserttipaikalle, missä heitä odottaa illan pääesiintyjäksi yllättäen paljastuva, itseään esittävä Marlon Williams. Puolen minuutin lisäystä seuraa yli minuutin kohtaus, jossa Maine ja Williams keskustelevat esiintymislavalla.
Kun Maine ja Ally tapaavat toisensa pitkästä aikaa, nähdään Encoren viimeinen lisäys: 40 sekunnin kohtaus, jossa Maine esittelee Allylle Carlin (Ron Rifkin), joka vetäisee pienen laulun.
Kokonaisuutena 148 minuuttia kestävä Encore-versio on erityisen miellyttävää katsottavaa elokuvan faneille. Vaikka teatteriversio oli jo pitkä (136 minuuttia), lisäminuutit eivät tunnu turhilta – päinvastoin, suurimmasta osasta niistä nauttii aidosti.
Jättihitin harvinainen alkuperäisversio
Krokotiilimies (Crocodile Dundee, 1986) on australialainen seikkailukomedia, joka teki pääosaa esittäneestä Paul Hoganista kansainvälisen tähden ja loi yhden 1980-luvun tunnetuimmista popkulttuurihahmoista.
Elokuva alkaa Australian syrjäseuduilla, minne newyorkilainen toimittaja Sue Charlton (Linda Kozlowski) on matkustanut tekemään juttua karismaattisesta krokotiilimetsästäjästä ja selviytymistaitojen mestarista Michael J. ”Crocodile” Dundeesta. Dundee näyttää Suelle villiä luontoa, esittelee taitojaan ja liioittelee sankaritarinoitaan. Kun Sue kutsuu Dundeen New Yorkiin, on edessä kulttuurien törmäys: erämaihin tottunut mies kohtaa suurkaupungin ja sen hänelle täysin vieraat tavat.
Krokotiilimies oli vuoden 1986 toiseksi katsotuin elokuva maailmassa heti Top Gunin jälkeen. Harva kuitenkin tiesi, että Australian ulkopuolella esitetty versio oli lähes seitsemän minuuttia lyhennetty – kansainväliset esitysoikeudet ostanut Paramount Pictures lyhensi ja muokkasi elokuvaa tehdäkseen siitä paremmin Australian ulkopuolisille markkinoille sopivan. Leikkausten lisäksi joitain kulttuurisia viittauksia vaihdettiin helpommin ymmärrettäviksi.
Kansainväliseen versioon (98 min) tehdyt muutokset eivät juuri huononna elokuvaa – mutta eivät kyllä parannakaan. Leffan faneille pitkän Australia-julkaisun (106 min) hankkiminen on kuitenkin vaivan arvoista, sillä siinä on muutamien rauhallisemmin etenevien hetkien ansiosta hitusen enemmän 1980-luvun taianomaista tunnelmaa.
Alkuperäinen, nykyään hyvin harvinainen Australia-versio on helppo tunnistaa heti alusta: siinä ei ole Paramountin logoa ja alkutekstit ovat valkoiset kansainvälisen punaisen sijaan. Lisäksi alkutekstijakson aikana nähdään enemmän Wallya (John Meillon), joka odottaa Suen helikopteria – heidän yhteisiä kohtauksiaan on puolentoista minuutin verran enemmän elokuvan ensimmäisen vartin aikana.
Kun Dundee, Sue ja Wally ovat automatkalla, Australia-versiossa on minuutin kohtaus, jossa Dundee tankkaa autoa ja Sue kyselee hänen ikäänsä. Viitisen minuuttia myöhemmin nähdään hyvin elokuvaan istuva puolitoistaminuuttinen, jossa Dundee ja Sue kiipeävät korkealle kalliolle maisemia ihastelemaan.
Lisäksi Australia-versiossa on 50 sekuntia kestävä kohtaus, jossa Wally kertoo huoltoaseman työntekijälle, että Suen artikkelin myötä paikalle tulee tuhansittain amerikkalaisia turisteja.
Myöhemmin New Yorkissa Dundee kulkee kaduilla yli puoli minuuttia kauemmin, ihmisille moikkaillen. Lisäksi kansainvälisessä versiossa sanottu ”screw”-sana kuullaan Australia-julkaisussa alkuperäisessä muodossaan ”fuck”.
Viimeinen ero nähdään lopputekstien alkaessa. Australia-versiossa pysäytyskuvaa näytetään muutaman sekunnin pidempään, ja taustalla soiva kappale on hempeydessään parempi – kansainvälisessä versiossa mukana on rummut tuomassa ”kovempaa” loppuimpaktia rauhallisuuden sijaan.
Sensuroitu uusintakierros
Krokotiilimiehen 40-vuotispäivän lähestyessä elokuva päätettiin restauroida parhaaseen mahdolliseen esityskuntoon. Ennakkoon hehkutettu The Encore Cut sai fanit intoilemaan, saisiko nyt alkuperäinen Australia-versio – tai sitä myötäilevä leikkaus – maailmanlaajuisen julkaisun.
Vaivalla toteutetun kristallinkirkkaan 4K-kuvan ja uuden Dolby Atmos -miksauksen lisäksi elokuvaan todellakin tehtiin muutoksia – mutta tässä tapauksessa ne olivatkin sensurointeja eivät lisäyksiä.
Crocodile Dundee – The Encore Cut (95 min) perustuu kansainväliseen versioon, ja lisäksi siitä on poistettu kaksi kohtausta – yhteensä yli kolme minuuttia. Ensimmäinen sensurointi tulee tunnin kohdalla nähtävässä baarikohtauksessa, jossa Dundee kokeilee Gwendolinen (Anne Carlisle) haarojen väliä ja toteaa tämän olevan mies. Kymmenisen minuuttia myöhemmin nähdään vastaavanlainen sensurointi: Dundee tarttuu Frania (Anne Francine) haaroista varmistaakseen, onko hänellä penis vai ei.
Tuotantoyhtiö Rimfire Films kertoi saaneensa palautetta kyseisistä kohtauksista ja että Paramount Pictures pyysi ne lopulta poistettavaksi. Rimfire Films suostui ja myös Hogan antoi siunauksensa näille sensuroinneille kertoen, että vaikka Dundee toimi viattomuudessaan ja naiiviudessaan, elokuva on parempi ilman näitä hetkiä.
Poistojen lisäksi elokuvan alkuun lisättiin kaksi tekstisivua, jotka näet oheisesta kuvasta.
Tämä sensuroitu The Encore Cut tulee tuotantoyhtiön mukaan olemaan jatkossa se versio, jota enää esitetään. Jokainen leffan fani voi edellisten tietojen perusteella päätellä, onko se hankkimisen arvoinen.
Miten nähdä artikkelin elokuvat?
A Star is Born: Elokuvan molemmat versiot on julkaistu Suomessa blu-raylla; teatteriversio myös uhd:llä.
Krokotiilimies: Teatteriversio on julkaistu Suomessa dvd:llä. Alkuperäinen Australia-versio on julkaistu dvd:llä ainoastaan Australiassa. The Encore Cut -version halutessaan (uhd/blu-ray) joutuu kääntymään ulkomaisten nettikauppojen puoleen.
Teksti: Tom Kajaslampi