John Hughesin (Yksin kotona, Breakfast Club) käsikirjoittama Pretty in Pink on 1980-luvun teiniromanssiklassikko, jonka loppu sai monet romantiikan nälkäiset katsojat pakahtumaan. Tämä siirappinen loppu syntyi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun testiyleisö oli buuannut elokuvan kohti nopeita lisäkuvauksia.
Hughesin alkuperäisessä versiossa Molly Ringwaldin esittämä Andie päätyy yhteen parhaan ystävänsä Duckien kanssa heidän saavuttuaan yhdessä periamerikkalaisiin päättäjäistansseihin. Testinäytöksessä elokuva oli tähän päättäjäiskohtaukseen asti toiminut kuin se kuuluisa junan vessa. Mutta kun yleisölle selvisi, että Jon Cryerin näyttelmä Duckie päätyy yhteen Andien kanssa, alkoi teatterissa buuaskonsertti, joka sai ohjaaja Howard Deutchin paniikin partaalle.
Hughes istutettiin saman tien takaisin kirjoituspöydän ääreen, ja hän kirjoitti uuden lopun, jossa Andie valitsee Duckien sijaan Andrew McCarthyn esittämän Blanen.
Uusi loppu kuvattiin kuukausia varsinaisten kuvausten jälkeen, mikä aiheutti tuotannolle omat ongelmansa. McCarthy oli ehtinyt ajaa hiuksensa pois erästä Broadway-näytelmää varten, joten hänen päähänsä läntättiin varsin halvan näköinen peruukki. Uusi loppu kuvattiin yhdessä päivässä studiossa, johon lavastusporukka loi uudelleen päättäjäistanssien juhlasalin.
Päätähti Ringwald on myöhemmissä haastatteluissa kertonut, ettei hän koskaan täysin innostunut uudesta lopusta; hänen omat sympatiansa olivat enemmän Duckien puolella. Ringwald kuitenkin ymmärsi studion ja yleisön paineet prinsessaruusumaiseen loppuun.
Lähde: Screen Rant, Geek’d Out
