Katsojamäärät ja lipputulot ovat kiinnostavaa triviaa, jota elokuvafanit mielellään seuraavat. Yhdysvalloissa on tapana ilmoittaa lipputulot dollareina. Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa on käytetty mittarina katsojamäärää.
Kummassakin tapauksessa luvut ovat tarkkoja. Lipputulot ilmoitetaan sentilleen ja katsojaluvut yhden lipunostajan tarkkuudella. Myös television katselemisesta ilmoitetaan lukuja, jotka eivät ole yhtä eksakteja, mutta niitäkin voi pitää luotettavina.
Suoratoistopalvelun aikakaudella tämä on kuitenkin muuttunut. Netflix pitää visusti salassa, paljonko sen sarjoja ja elokuvia katsotaan. Yhtiö saattaa silloin tällöin raottaa verhoa ilmoittamalla yksittäisten nimikkeiden lukuja tietyltä ajalta – varsinkin, jos ne ovat erityisen suuria. Mutta tietoa ei jaeta säännöllisesti kaikista nimikkeistä.
*pours glass of wine*
*dips bread*
My friends, I’ve got some news from the big guy at the top: THE IRISHMAN was watched by 26,404,081 accounts globally — within its first 7 days on Netflix. pic.twitter.com/abVV993CWS
— Netflix Film (@NetflixFilm) December 10, 2019
Sama näyttää koskevan muitakin suoratoistopalveluita. Suomessa HBO Nordic ei kerro striimauslukuja mutta julkaisi vastikään listat suosituimmista ohjelmistaan.
Tilanne on muuttunut mielenkiintoiseksi, kun Netflixin pitkiä elokuvia on tuotu myös Suomessa elokuvateattereihin. Kyseessä on melko pienet rajoitetut esitykset, koska tarkoituksena ei ole laaja teatterilevitys vaan lähinnä keino markkinoida elokuvia ja saada niistä samalla Oscar-kelpoisia. Netflixin pääasiallisin tavoite on saada ihmiset katsomaan elokuvat suoratoistona.
Suomessa tuli marras–joulukuussa teattereihin useampikin Netflix-tuotanto. Koska niissä ei noudateta normaaleja julkaisuikkunoita, Finnkinon sijaan elokuvia esittivät pienemmät teatteritoimijat.
Martin Scorsesen ohjaama The Irishman tuli ensi-iltaan 22. marraskuuta. Suomen elokuvasäätiöllä on ollut tapana julkistaa katsojaluvut maanantaina, ja mukana oli myös The Irishmanin katsojaluvut. Katsojia tuli vaatimattomat 1 567 ensimmäisenä viikonloppuna, mutta olihan levitysmääräkin pieni.
Sitten tapahtui erikoinen asia. Luvut poistettiin tilastoista levitysyhtiö Scanboxin pyynnöstä. Samoin kävi kahdelle seuraavalle Netflix-elokuvalle. The Marriage Story (ensi-ilta 6.12.) ja Kaksi paavia (20.12) saivat pieniä katsojamääriä, jotka jätettiin kertomatta levittäjän pyynnöstä.
Miksi lukuja halutaan pimittää? Siihen on yksinkertainen selitys, jota valotetaan Indiewiren artikkelissa. Netflix jättää luvut julkaisematta, koska se voi tehdä niin. Mikään laki ei vaadi katsojalukujen ilmoittamista.
Eivät perinteiset elokuvayhtiötkään aina haluaisi julkistaa lukuja, mutta siitä on tullut alalla pakollinen käytäntö. Elokuva-ala ja perinteinen televisio ovat riippuvaisia kaupallisista yhteistyökumppaneista. Niille lipputulot ja katsojaluvut ovat tärkeitä mittareita.
Suoratoistopalveluilla ei ole samanlaisia velvoitteita mainostajia kohtaan siitä yksinkertaisesta syystä, että niissä ei ole mainoksia. Suoratoistopalveluita kiinnostaa lähinnä se, että heillä on mahdollisimman paljon tilaajia – siis tavallisia katsojia.
Jos ei toisaalta kerro mitään, tulee helposti syyte salailusta. Siksi suoratoistoyhtiöille riittää, että ne julkistavat vain positiivisia uutisia.
Tilanne osoittaa, että suoratoistopalveluilla on paljon valtaa, jos ne tällä tavalla pystyvät keikauttamaan alan perinteisiä käytäntöjä. On tietenkin harmi, jos yksityiskohtaisia tilastoja ei ole saatavilla, mutta on mukava ajatella, että katsojalla on suoratoistomaailmassa enemmän valtaa kuin mainostajalla.
Jussi Huhtala
Tässä kolumnisarjassa tarkastellaan kotiteatterijulkaisuja ja striimipalveluja sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @JussiHuhta1a
Sarjan edellinen kolumni:
Kuka murhasi Jimmy Hoffan? The Irishman kertoo yhden version tapahtumista, mutta onko se pelkkää valetta?