Wes Anderson (s. 1969) on yksi persoonallisimmista ja kekseliäimmistä nykyohjaajista. Hän on ilahduttanut elokuvayleisöä sympaattisilla ja älykkään hauskoilla ohjaustöillään kuten The Royal Tenenbaums, Fantastic Mr. Fox ja Moonrise Kingdom.
Kuvitteelliseen itäeurooppalaiseen Zubrowkan valtioon 1930-luvulle sijoittuva The Grand Budapest Hotel nousee Andersonin parhaiden elokuvien tasolle. Keskeinen tapahtumapaikka on unenomaisessa vuoristomaisemassa sijaitseva vaaleanpunainen hotelli, jossa Ralph Fiennesin esittämä Gustave toimii vastaanottovirkailijana ja tarjoaa samalla erikoispalveluksia varakkaille vanhoille rouville, joihin kuuluu muun muassa 84-vuotias leski (tunnistamattomaksi meikattu Tilda Swinton). Kun iäkäs nainen kuolee, Gustave joutuu keskelle perintöriitaa, ja hänet lavastetaan murhaajaksi. Madamen ilkeä poika (Adrien Brody) ei halua luopua äitinsä valtavasta omaisuudesta. Gustave saa peräänsä vampyyria muistuttavan nahkatakkisen palkkatappajan (Willem Dafoe) ja Gestapo-tyyliset poliisijoukot.
Gustaven apuna sekä hotellissa että sen ulkopuolella on nuori hissipoika nimeltä Zero (Tony Revolori). Gustave ottaa Zeron suojatikseen ja opettaa tälle elämän perusasioita, kuten sen, että ”nuorena saa parasta fileepihviä, mutta vanhempana täytyy siirtyä halvempaan lihaan”.
Elokuvassa liikutaan kiehtovasti eri aikatasoilla. Tarina alkaa nykyajasta, kun nuori nainen käy katsomassa kirjailijapatsasta puistossa. Siitä siirrytään Tom Wilkinsonin esittämään kirjailijahahmoon, jonka nuorempaa versiota puolestaan esittää Jude Law. Nuori kirjailija tapaa Grand Budapest Hotelissa salaperäisen herra Mustafan (F. Murray Abraham), joka kertoo omistavansa hotellin. Illallisen aikana Mustafa kertoo hotellin menneisyydestä, ja vasta siitä päästään Gustaven tarinaan 1930-luvun alkuun.
Vuoristomaisemissa syntyy hillitön seikkailu, jossa yhdistyvät Stanley Kubrickin Hohto, Roman Polanskin Vampyyrintappajat ja animaatioelokuvaa muistuttavat mielikuvitukselliset visuaaliset ideat. Komedialliset käänteet menevät välillä överiksi, mutta kokonaisuus pysyy silti mainiosti kasassa. Anderson on paitsi visuaalisen ilmaisun velho myös loistava tarinankertoja.
Eri aikatasot on kuvattu eri kuvasuhteilla. 1930-luvun jaksoissa käytetään kapeaa Akatemia-standardia. 1960-luvun osuudet on kuvattu laajakangasformaatilla, ja modernimmissa jaksoissa nähdään nykyään yleistä 1.85-muotoa. Ratkaisu voi kuulostaa kikkailulta, mutta se antaa oman lisänsä eri aikajaksojen visuaaliselle ilmeelle.
Anderson on saanut koottua elokuvaansa uskomattoman näyttelijäkaartin. Jo mainittujen nimien lisäksi elokuvassa nähdään muun muassa Mathieu Amalric, Jeff Goldblum, Harvey Keitel, Bill Murray ja Saoirse Ronan. Parhaiten mieleen jää kuitenkin Ralph Fiennes. Ei sen takia, että hänellä on keskeisin rooli, vaan sen takia, että vakavissa rooleissa lähinnä nähty näyttelijä osoittaa loistavat komedialliset kykynsä. Parhaiden komediaroolien tapaan Gustaven hahmossa on myös jotain traagista, ja Fiennes välittää sen paitsi pilkkeellä silmäkulmassa myös suurella herkkyydellä.
The Grand Budapest Hotel -elokuvan traileri
Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa