The Nice Guys

/ GENRE , ENSI-ILTA 20.05.2016 TÄHDET

Tupakka tupruaa ja autot kärisyttävät pakokaasujaan vuoden 1977 Los Angelesissa. Toiseen niistä on kuitenkin tulossa muutos, mikäli The Nice Gyusia on uskominen. Sen esittelemässä maailmassa on parempi iskeä muita turpaan, jos elämä tarjoaa sitruunoita. Tai sitten voi tehdä niin kuin on oikein ja varautua itse ottamaan selkäänsä. Tämä tuntuu olevan The Nice Guysin härskin ja väkivaltaisen menon ratkiriemukas opetus.

Ryan Gosling on pehmeitä arvoja – eli pienimman vastuksen reittejä – arvostava yksityisetsivä Holland March, jolla ei tyhjänpäiväisten toimeksiantojensa seassa ole ongelmia etsiä ehdottomasti ja totaalisesti kuollutta pornotähteä, jos tämän täti on siitä valmis maksamaan väittäessään nähneensä Misty Mountains -tähtösen pari päivää sen jälkeen, kun tämä on ajanut autonsa romuksi.

Valitettavasti Marchin tärkeintä johtolankaa edustava Amelia on palkannut avukseen Russell Crowen esittämän Jackson Healyn. Kyseinen fiksari on saanut tehtäväkseen karistaa ikäviä kysymyksiä esittävät etsivät nuoren naisen kannoilta.

Mutta miksi Amelia haluaa kadota? Miksi Misty Mountains joutui onnettomuuteen? Mikä on salaisuus, jonka vuoksi ihmisiä kuolee kasapäin? March ja Healy huomaavat joutuneensa mukaan verikekkereihin, vaikka heillä ei ole mitään tietoja sen syistä ja taustoista. Niinpä miehet yhdistävät voimansa ihan oman hyvinvointinsakin jatkumisen vuoksi.

Pian Amelian etsinnässä on äijien lisäksi myös Marchin alaikäinen Holly-tytär, Amelian äidiksi osoittautuva poliitikko (Kim Basinger) sekä sekalainen joukko gangstereita ja palkkatappajia. Kaikki tuntuu pyörivän kantaaottavan ”taide”-elokuvan ympärillä ja liittyvän jotenkin kaupungissa järjestettäviin automessuihin.

The Nice Guysin tunnistaa Shane Blackin elokuvaksi hyvässä ja pahassa. Se on räyhäkkään väkivaltainen ja esittää verisen menon usein myös lakonisessa yllätyksellisyydessään humoristisesti. Napakka dialogi tuntuu koko ajan puhuvan asian vierestä, mutta siinä ei juuri ole turhaa jaarittelua. Lennokkuudessaan se on myös realistinen: kun aseita käytetään toimintaelokuvamaisesti puolihuolimattomaan tapaan, sivullisilta vahingoilta ei voi välttyä – vaikka ei niistä tarvitse välittääkään.

Gosling ja Crowe ovat sisäistäneet Blackin retron ja kuin omassa maailmassaan tapahtuvan äijämenon ja -logiikan. Heitä komppaa erinomaisen pikkuvanhasti Holly-tytärtä näyttelevä nuori Angourie Rice, joka säväytti jo ensimmäisessä elokuvassaan, meilläkin festivaaleilla pyörähtäneessä australialaisessa maailmanlopun indiessä These Final Hours. Heidän luontevuutensa korostaa sitä tosiasiaa, että läheskään kaikki muut elokuvassa esiintyjät eivät ole yhtä hyvin sinut Blackin ajatusmaailman kanssa.

1970-luvun ajankuva on toteutettu pieteetillä, ja on hauska bongailla Blackin oivalluksia siitä, kuinka vuosikymmen oli yhtä aikaa härskin vapaamielinen ja naiivin viaton. Blackin elokuvien – erityisesti Kiss Kiss Bang Bangin – ystäville The Nice Guys on pakkokatsottavaa, perusräiskintää etsiviä se saattaa rasittaakin.

 


Aiheeseen liittyvät elokuvat