Suomalaisen Ami Lindholmin animaatio Ilo irti on yksi uuden Episodin mukana tulevan dvd:n elokuvista.
Elokuvassa lentoemäntä yrittää miellyttää vaativia ja vaikeita asiakkaitaan. Lentoemännän hymy pysyy leveänä, vaikka matkustajat käyttäytyvät kuinka huonosti.
Ilo irti on on ensimmäinen kolmesta elokuvasta, jotka Lindholm teki osana Turun Taideakatemian opintoja.
– Ami, mistä sait idean elokuvaan?
Kaikki alkoi hymystä. Minulla oli monta käsikirjoitusideaa irrotettavasta hymystä. Monet olivat surullisia tarinoita, mutta sitten niistä syntyikin komedia. Kun perusidea oli selvä, ajattelin monia eri tapahtumapaikkoja kuten sairaalaa tai bensa-asemaa. Se, että tarina tapahtuu tuhat metriä merenpinnan yläpuolella, antaa sille ylimääräisen koukun.
– Miten käytät huumoria Ilo irti -elokuvassa?
Elokuva on hauskojen tapahtumien ja hahmojen ketju. Aluksi ne eivät ole erityisen hauskoja, mutta elokuvan edetessä niistä tulee yhä hauskempia ja oudompia. Rytmi on tärkeä. Alussa se on hitaampi, ja vähitellen asiat toistuvat ja tapahtuvat yhtä aikaa. Ensin täytyy määritellä normaaliuden taso, muuten hauska materiaali ei tunnu hauskalta. Animaatiossa on paljon huumoria. On hauskaa tuoda esiin hahmojen liikkeitä. Yritin olla animaatiossa säästeliäs. Esimerkiksi ketjupolttajan kohdalla päätin, että savuke syttyy itsestään aina kun se menee suuhun, mikä säästi minulta 25 kuvaa joka kerta, ja se näyttää hauskalta.
Sekin on hauskaa, että kaikkea voi sattua. Selkänoja voi palaa kuin takka ja laukku voi olla täynnä kissoja. Ja tietysti lopun on pakko olla hauska, kaikki hymyilevät vaikka kone putoaa vauhdilla.
Teksti: Mads Suldrup, Thomas S. Sejersen / Filmmagasinet Ekko