LUX on yleisöpalkinto, josta elokuvakatsojat ympäri Eurooppaa voivat äänestää. Viisi LUX -palkintoehdokasta valitsee parlamentin valintalautakunta, mutta voittaja valitaan yleisöäänestyksen ja europarlamentaarikkojen yhteistuloksen perusteella. Päästäkseen LUX-ehdolle elokuvan pitää olla palkittu tai se on saanut huomiota jollakin suurella festivaalilla. Sen on pitänyt olla teatterilevityksessä tai sen esitysoikeudet on myyty vähintään viiteen EU:n jäsenmaahan. EU-tyyliin direktiiveissä voi olla poikkeuksia, kuten Cannesin elokuvafestivaali.
Jos elokuva on päässyt Cannesiin, riittää, että sen oikeudet on myyty yhteen EU-maahan. Lisäksi elokuvan pitää ilmentää eurooppalaisen keskustelun ytimessä olevien aiheiden moninaisuutta ja avautua laajalle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Mukaan toivotaan tyyliltään, aiheeltaan ja lajityypiltään vaihtelevia elokuvia. Tasa-arvon ja moninaisuuden pitää olla hyvin esillä teemoissa ja henkilögalleriassa. Lajityypin on oltava joko fiktio, animaatio tai dokumentti.
Tämän vuoden LUX-palkinnon saanut Gints Zilbalodisin ohjaama Flow (Latvia, Belgia, Ranska) vaikutti jo etukäteen ilmiselvältä voittajalta. Kissa-animaatio on kaikista viidestä ehdokkaasta helpoin, mukavan viihdyttävä ja sopii moneen makuun. Flow on myös ehtinyt napsia merkittäviä elokuvapalkintoja kuten Oscarin, Golden Globen ja Césarin. Se palkittiin myös European Film Awardsissa.
Tänä vuonna ehdokkaista peräti kaksi oli dokumenttielokuvaa. Viime vuonna Berliinin elokuvafestivaalien pääpalkinnon saanut, Mati Diopin ohjaama, meilläkin levityksessä ollut Dahomey (Ranska, Senegal, Benin) kuvaa Ranskan siirtomaa-aikoina ryöstämiä taideaarteita, jotka nyt palautetaan Dahomeyn kuningaskuntaan, nykyiseen Beniniin.
Lue myös: ”Tämä ei ole Disney-tuotanto” – Vuoden parhaisiin kuuluva elokuva kertoo kissasta veneessä
Oksana Karpovychin ohjaama ja viime vuonna Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla esitetty Intercepted (Kanada, Ranska, Ukraina) kertoo Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan mutta näkökulma on erilainen, sillä kamera kuvaa sodan autioittamia ja tuhoamia ukrainalaiskyliä ja ääniraidalta kuullaan venäläissotilaiden ja heidän perheidensä välisiä puhelinkeskusteluja. Sofia Exarchoun ohjaama draama Animal vie kreikkalaiseen kiireiseen lomahotelliin ja Leonardo Van Dijlin ohjaama Julie Keeps Quiet (Belgia, Ruotsi) kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä teini-ikäisten tennisakatemiassa. Molemmat nähtiin viime vuonna Espoo Cinessä. Suomi ei näissä kisoissa ole juhlinut vielä kertaakaan. Viime vuonna sentään Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet pääsi ehdokkaaksi mutta palkinnon pokkasi İlker Çatakin ohjaama Opettajainhuone.
Suomea edusti sen sijaan tänä vuonna Marjo Pipinen. Hän on yksi 32000 elokuvakatsojasta, joka on ollut äänestämässä LUX-voittajaa. Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin kymmenen henkilöä, joille kustannettiin matka palkintoseremoniaan Brysseliin, ja Pipinen oli yksi heistä. Hän pääsi vieläpä lavalle ojentamaan palkintoja ja tapaamaan ehdolla olleiden elokuvien tekijöitä sekä tutustumaan parlamenttirakennukseen.
Teksti ja kuvat: Timo Kuismin
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.