Äkkiä ei arvaisi, että sellaisia seksiä ja väkivaltaa tihkuvia elokuvia kuin Basic Instinct, RoboCop ja Starship Troopers ohjannut Paul Verhoeven on vuosikausia pohtinut Jeesuksen mysteeriä. Muun muassa Aleksanteri Suuresta ja Joan d’Arcista elokuvia harkinnut Verhoeven on kuitenkin aina ollut kiinnostunut historiallisista aiheista. Muutettuaan 1980-luvun puolivälissä Hollywoodiin hän suunnitteli omaa Jeesus-elokuvaansa.
– ”Se olisi liian vaarallista”, minua varoitettiin, Verhoeven kertoo Episodille Helsingin kirjamessuilla lokakuun loppupuolella. – ”Täällä on liian paljon aseita ja liian paljon hulluja”, minulle sanottiin.
Ohjaaja kuitenkin jatkoi Jeesuksen elämän tutkimista, ja kokemukset Hollywoodin markkinointikoneistoista kirkastuivat 1990-luvun puolivälissä omaksi näkökulmaksi. Verhoeven alkoi verrata evankeliumien kirjoittajia Hollywoodin pr-guruihin, joilla on oma lehmä ojassa kuvassa, joka kertomusten päähenkilöstä halutaan luoda. Kun hän karsi evenkeliumeista yliluonnollisuudet, kirjoittajien tekemät selkeät muutokset lähdemateriaaleihin sekä ”mielikuvamarkkinoinnin”, syntyi elämäkerta lihaa ja verta olevasta Jeesuksesta, jonka opetukset valtaapitävät kokivat uhaksi.
Jeesus Nasaretilainen -kirjassaan Verhoeven mainitsee pari aihepiiriä liippaavaa elokuvaa. Yllättäen hän kehuu historiallisesti tarkimmaksi Monty Python -ryhmän Brianin elämä -komediaa. Mel Gibsonin The Passion of the Christ -leffalle häneltä ei riitä ymmärrystä. Hän kutsuu sitä ”psykoottisen katolilaisuuden manifestiksi”.
Se on hieman yllättävää, sillä onhan myös Gibsonin näkökulma Jeesukseen melko kirjaimellinen. Verhoevenin mielestä Jeesuksen arvo ei kuitenkaan ole siinä, että hän olisi ollut yliluonnollinen olento, vaan siinä, että hän saarnasi uuden, eettisen maailman puolesta, jossa vihollisenkin kenkiin pystyy astumaan.
– Gibson pitää kiinni mytologisesta Jeesuksesta, ja kidutus tulee hänen tiukasta katolisuudestaan, johon edes paavi ei usko. Sen hän on saanut isältään, Verhoeven kiihtyy, ja lapsuudessaan natsimiehityksen kokenut hollantilainen tuhahtaa perään vielä hiljaa: – Joka lisäksi on holokaustin kieltäjä.
Leikkimielessä esitän Verhoevenille, että uskonnollisia elementtejä on löydettävissä hänen Hollywood-elokuvissaankin. RoboCopissa on ylösnousemus, Total Recallissa vastahakoinen messias, ja Basic Instinct ja Showgirls kertovat kiusauksesta – toinen siihen lankeamisesta ja toinen sen vastustamisesta. Yllättäen hän myöntyy näkemykseen jonkin verran vuoden 1987 RoboCopin kohdalla.
– Ennen ylösnousemusta oli ristiinnaulitseminen, hän muistuttaa. – Olin siihen aikaan syvällä Raamatun maailmoissa, ja minulla oli myös tarve kritisoida amerikkalaista yhteiskuntaa. Kun RoboCop sanoo, ettei hän enää aio pidättää konnia – eli hän aikoo tappaa heidät – hän oli minusta amerikkalainen Jeesus.
Teksti: Jouni Vikman
Kuva: Frantogian / Wikimedia Commons