Puolustusvoimat kieltäytyi antamasta apua Tuntemattoman sotilaan tekijöille vuonna 1955 – Urho Kekkonen puuttui peliin

Tuntematon sotilas on itsenäisyyspäivän perinne.

5.12.2024 14:15

Yleisradion itsenäisyyspäivän elokuvatarjontaan on jo pitkään kuulunut Edvin Laineen ohjaama vuonna 1955 valmistunut Tuntematon sotilas.

Jokavuotinen perinne alkoi kuitenkin vasta tällä vuosituhannella. Yleisradio on esittänyt Tuntematon sotilas -romaanin ensimmäisen filmatisoinnin televisiossa joka itsenäisyyspäivä vuodesta 2000 lähtien.

Television ensiesitys oli tosin itsenäisyyspäivää seuraavana päivänä 7.12. vuonna 1967, mutta ennen 2000-lukua se oli nähty itsenäisyyspäivänä vain kerran vuonna 1995.

Tänä itsenäisyyspäivänä LaineenTuntematon esitetään Teemalla klo 12 restauroituna kopiona. Elokuva nähdään vain suorana, joten sitä ei voi katsoa myöhemmin Areenasta. Sen sijaan Areenasta löytyy Aku Louhimiehen vuoden 2017 filmatisointi.

Lue myös: Suomi joutuu sotilaallisen operaation kohteeksi –Aku Louhimiehen uusi tv-sarja alkaa tänään

Seuraavassa kymmenen faktaa Laineen filmatisoinnista.

1) Väinö Linnan romaani ilmestyi joulukuussa 1954. Filmausoikeuksista syntyi välittömästi kilpailu, jonka voitti T.J. Särkän johtama Suomen Filmiteollisuus. Laineen ja Linnan välisissä neuvotteluissa kirjailija pyysi filmausoikeuksista miljoona silloista markkaa. Laineella oli valtuudet luvata Linnalle vain 500 000 markkaa, joten hän kävi soittamassa Särkälle, joka lupasi nostaa tarjouksen 700 000 markkaan. Linnalle se oli kuitenkin liian vähän, sillä kilpaileva yhtiö oli jo tarjonnut 800 000 markkaa. Lopulta Laine lupasi Linnalle miljoonan, sillä hän uskoi löytävänsä toisen tuottajan, jos Särkkä kieltäytyy maksamasta summaa.

2 ) Budjetiksi arvioitiin 30 miljoonaa markkaa. Lopullinen budjetti kasvoi reiluun 46 miljoonaan. Tuntematon sotilas oli Suomen elokuvahistorian siihen mennessä kallein elokuva. Tuotto oli lopulta yli 200 miljoonaa markkaa.

3) Tuntematon sotilas oli paitsi siihen mennessä Suomen elokuvahistorian kallein myös pisin valkokangaselokuva (3 tuntia 1 minuutti). Televisioesityksissä kesto jää alle kolmeen tuntiin, mikä johtuu television korkeammasta kuvataajuudesta.

4) Elokuvaa kuvattiin huhtikuusta marraskuuhun vuonna 1955. Ulkokuvauspaikkoja olivat muun muassa Sipoon Box ja Hangelby, Imatran Immola, Nurmijärven Palojoen maasto, Tuusula, Hanko, Luumäki ja Rovaniemi.

5) Puolustusvoimat kieltäytyi antamasta elokuvan tekijöille apua pukujen, taisteluvälineistön ja muun rekvisiitan osalta. Puolustusvoimain tuolloinen komentaja K. A. Heiskanen oli suuttunut SF:n sotilasfarssista Majuri maantieltä, eikä hän lämmennyt Linnan romaanillekaan. Tarvittava rekvisiitta saatiin rajavartiolaitokselta, jolla ei kuitenkaan ollut panssarivaunuja. Panssarivaunuja sisältävien kohtausten suunnittelu vaikutti ylivoimaiselta haasteelta, mutta apuun tuli Urho Kekkonen, joka toimi tuolloin pääministerinä. Kekkoselle näytettiin otoksia elokuvasta, ja sen jälkeen asia järjestyi. Panssarivaunuja sisältävät kohtaukset kuvattiin Panssariprikaatin maastossa Parolassa.

6) Tuntematon sotilas tuli ensi-iltaan 23. joulukuuta 1955 Helsingissä kolmessa teatterissa (Rex, Ritz, Tuulensuu). Samana päivänä elokuva tuli ensi-iltaan myös Lahdessa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Oulussa.

7) Tuntematon sotilas on kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa. Se on kerännyt teatteriesityksissä 2,8 miljoonaa katsojaa.

8) Televisiossa Tuntematon sotilas nähtiin ensimmäisen kerran 7. joulukuuta 1967. Se sai silloin noin 2,3 miljoonaa katsojaa. Vuoden 1979 esitys keräsi vieläkin enemmän eli lähes 2,6 miljoonaa katsojaa.

9) Tuntematon sotilas on tuottajan ilmoituksen mukaan myyty yli 40 maahan, joihin lukeutuvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan liittotasavalta, Ranska ja Japani.

10) Tuntematon sotilas voitti seitsemän Jussi-palkintoa vuonna 1956. T.J. Särkkä sai tuottaja-Jussin. Laine palkittiin ohjauksesta ja Juha Nevalainen käsikirjoituksesta. Veikko Sinisalo ja Åke Lindman saivat molemmat miessivuosa-Jussit. Leikkaus-Jussin saivat Armas Vallasvuo ja Osmo Harkimo, joka toimi myös yhtenä elokuvan neljästä kuvaajasta.

Lähteet: Suomen kansallisfilmografia osa 5, Elonet, YLE