Rakkautta & Anarkiaa jyrähtää kunnolla käyntiin – lue tärkeät tärpit

Perjantai on Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ensimmäinen ”oikea” päivä. Ja millainen päivä se onkaan! Tarjolla on peräti 50 elokuvaa ympäri Helsinkiä. Episodi poimi niiden joukosta nipun tärppejä.

Episodi valikoi 15 toisistaan hyvin poikkeavaa elokuvaa eri puolilta maailmaa ja eri lajityypeistä. Tarjolla on niin dokumenttia, musiikkia, draamaa, animaatiota kuin toimintaakaan.

Mainiot

R&A tarjoilee aina mielenkiintoisia näkökulmia erilaisiin ihmiselämiin. Niihin kannattaa tarttua ihan vain siksikin, ettei niitä välttämättä täällä enää nähdä.

Bill Frisell: A Portrait kertoo Suomessakin usein vierailleesta kitaravirtuoosista. Muusikon ja hänen kollegoidensa haastattelut ovat kiinnostavia, mutta syväluotaavasta dokumentista saanee enemmän irti, jos miehen tuotanto on jo tuttua.

Koskettava Die Beautiful on värikäs draama filippiiniläisestä transnaisesta, joka kuolee juuri, kun hänestä on tullut kauneuskilpailun voittaja. Trishan ystävät järjestävät hänelle hänen elämäänsä ja unelmiaan kunnioittavat ruumiinvalvojaiset, joihin konservatiivinen suku ei ole suostunut.

Gilles Bourdesin Endangered Species on visuaalisesti yhtä kaunis kuin taiteilijakuvaus Renoir, mutta synkempi. Yhteennivoutuvissa kohtaloissa uhanalaisia ovat niin aviopuolisoiden välit kuin vanhempien ja lasten suhteet.

Bulgarialaisessa Godlessissa hoitajat hyödyntävät vanhojen asiakkaittensa tilaa henkilövarkauksissa. Tutustuminen uuden potilaan kuoromusiikkiin koskettaa jotain yhden sielunsa kuolettaneen naisen sisällä, mutta onko jo liian myöhäistä?

Nimestään huolimatta kulttiohjaaja Sabun Happiness ei ole iloinen elokuva. Katsojaa riepotellaan ääripäästä toiseen, kun elokuvan vähemmän pyyteetön päähahmo keksii onnellisuutta tuovan kypärän, jolla japanilaiset pääsevät eroon juroudestaan.

Ranskalaisen kujeilijapariskunnan Mr & Mrs Adelmanissa tekijät pitävät hauskaa eläytyessään vuosikymmeniä kattaneen liiton puolisoiksi. Kirjailijan ja hänen muusansa ylä- ja alamäet nähdään kierona takaumana.

Queerama on periaatteessa dokumentti etenkin brittiläisen yhteiskunnan suhtautumisesta seksuaalisiin vähemmistöihinsä. Mielenkiintoiseksi, ironiseksi ja koskettavaksikin sen tekee kuvitus, joka on leikattu vuosien varrella nähdyistä elokuvista ja valistusohjelmista.

Erinomaiset

Koska R&A:n elokuvat on yksitellen valikoitu, iso osa ohjelmistosta nousee kiinnostavien tarinoiden yli herkullisiksi taideteoksiksi. Tällä kertaa helmiä löytyi varsinkin dokkareiden joukosta.

On yllättävää kuinka samanlainen ihmisten – varsinkin nuorten – maailma voi olla ympäristöstä huolimatta. All This Panic -dokumentti seuraa muutaman vuoden ajan teini-ikäisten tyttöjen kasvua nuoriksi naisiksi osoittaen, että koulu, seurustelu ja tulevaisuus ovat yleismaailmallisia huolenaiheita.

Jazzmuusikko John Coltranea on verrattu Mozartiin ja Bachiin. Chasing Trane: The John Coltrane Documentary -henkilökuvan ainut vika on, että koko ajan soivaa musiikkia haluaisi kuunnella ajan kanssa.

Kaikki tuntevat elokuvalegenda David Lynchin, mutta harva tuntee kuvataiteilija David Lynchiä. David Lynch: The Art Life pureutuu Lynchin elämään ennen debyyttielokuva Eraserheadia ja on pakollinen jokaiselle Lynch-fanille.

Golden Exitsin neuroottiset newyorkilaiset pyörivät oman napansa ympärillä ja syyttävät muita huonosta olostaan. Se on elokuva, jonka Woody Allen olisi tehnyt, jos aloittaisi uraansa nyt.

Turkkilaisen siirtolaisyhteisön rikollisesta vesasta kertova A Hustler’s Diary tuntuu aluksi farssilta. Kun pikkurikollisen päiväkirja joutuu elitistisen kustannustalon käsiin, mukaan tulee synkempää näkemystä ruotsalaisen hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta.

1930- ja 40-lukujen Japaniin sijoittuva animaatio In This Corner of the World on kömpelön päähenkilönsä kautta hiljalleen lumoavaa seremoniallisten elämäntapojen ja historiallisen käännekohdan kuvitusta.

”Hell hath no fury like a woman scorned”. Lady Macbeth leikittelee tutulla tarinalla, joka muuttuu aidosti vaikuttavaksi Florence Pughin pyyhkiessä pöytää Marion Cottilardin vastaavalla nimiroolilla parin vuoden takaa.

Lipstick Under My Burkha välittää neljän intialaisessa pikkukaupungissa elävän naisten ahdingon ja tuskan perheen ja kulttuuristen normien rajoittaessa vapautta elää ja unelmoida. Tarina pitää otteessaan ilmapiirin vaihdellessa hiljaisen hyväksynnän ja kyseenalaistavan kapinahengen välillä.

Mestarilliset

Festivaalihelmien joukossa on aina myös tapauksia, jotka kolahtavat toimittajaan täysillä.

Tokyo Idols kertoo nuorista japanilaiskaunottarista ympärillää pyörivän miljardibisneksen pelinappuloina: he ovat poppareita, joiden kohdeyleisö koostuu pääasiassa keski-ikäisistä miehistä. Kiinnostava ja karmiva dokkari kertoo lähinnä seksuaalisuuden näkökulmasta maasta, jossa sukupuoliroolit elävät vahvana ja 17-vuotias idoli on jo liian vanha.

Lisätietoja elokuvien esitysajoista ja -teattereista sekä lipunmyynnistä: hiff.fi

Perjantaina nähdään myös ensimmäinen viidestä elokuvasta, jotka ovat äänestettävissä Orionin kuukauden elokuvaksi. A Ciambra kertoo pojasta, joka joutuu päättämään haluaako aikuistua satamakaupungin kaduilla kadonneen rikollisveljensä kengissä.