Piemonten tryffelinmetsästäjät -dokumentin ohjannut kaksikko, Michael Dweck ja Gregory Kershaw, on palannut uudella elokuvallaan. Tälläkin kertaa sukelletaan monelle vieraaseen ja kiehtovaan yhteisöön. Neljä vuotta työstetty dokumentti vie katsojansa syvälle Argentiinan pampalle gauchojen ihmeelliseen maailmaan. Gauchot ovat modernin yhteiskunnan rajojen ulkopuolella eläviä cowboyta. Ohjaajat kertovat tekotavastaan, joka on dokumentille aika poikkeuksellinen.
– Usein sanotaan, että dokumenteissa kameroiden tulisi pyöriä jatkuvasti, mutta me emme usko siihen. Tekotapamme on siinä mielessä hyvin elokuvallinen, että kuvaamme vain niinä hetkinä, jotka koemme maagisiksi. Meitä ei kiinnosta perinteinen dokumenttinarratiivi, vaan sen sijaan haluamme tutustuttaa katsojan hänelle uuteen maailmaan, Gregory Kershaw kertoo.
– Meille sanottiin monesti, että jahtaamme elämäntapaa, joka on jo kuollut. Ja samaa sanottiin, kun teimme tryffelinmetsästäjiä. Sanottiin, että gauchoja ei enää ole olemassa. Mutta me löysimme heidät! Michael Dweck täydentää.
Gaucho Gauchossa yhtenäisen narratiivin kertomisen sijaan tärkeää on sen maailmaan ja hahmoihin uppoaminen. Tyylitellysti kuvattu elokuva on kokonaan mustavalkoinen ja näyttää upealta alusta loppuun. Lisäksi sen kautta pääsemme tutustumaan useisiin kiehtoviin ihmisiin.
– Alkaessamme kuvata Gaucho Gauchoa meillä oli mielessä vain idea ja lokaatio. Kun saavuimme gauchojen yhteisöön, huomasimme, että jotkut ihmiset siellä olivat aivan valloittavia. Joissain oli aivan mahtava elokuvatähden energia ja sen perusteella valitsimme päähenkilöt elokuvaamme, Kershaw kertoo.
Tekijät esittelivät Gaucho Gauchon yleisölle R&A:n näytöksessä Kesäkino Engelissä. (Kuva (c) Mari Mur)
– Visuaalinen ilme syntyi yksinkertaisesti vain miettimällä, mikä olisi luontevin ja hienoin tapa nähdä tämä maailma, Dweck perustelee mustavalkoisuutta.
Kaksikon tapa tehdä elokuvaa kuulostaa melkoisen haastavalta. Miten rakentaa yhteinäinen kokemus, kun tarinaa ei prosessin alussa ole? Ohjaajat kertovat kuitenkin haasteen vain lisäävän heidän intoaan.
– Meille on vain osa tekemisen iloa, että pääsemme kuvatessa selvittämään, millainen elokuva tästä oikein tulee. Leikkaamme elokuvaa aina matkan varrella, ja on mieletöntä, kun se alkaa pikkuhiljaa rakentua kokonaisuudeksi. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin ja olemme saaneet paljon rakkaita ystäviä kuvausretkiltämme. Sama pätee myös Piemonten tryffelinmetsästäjiin. Nyt meillä on Italiassa tryffeliperhe ja Argentiinassa gaucho-perhe, Kershaw kertoo hymyillen.
Elokuvakameroiden tuominen vanhanaikaisen yhteisön keskelle voi olla riskialtista, mutta gauchot tottuivat kuvaamiseen nopeasti.
– Kun lähdimme pois yhteisöstä ensimmäisen kuvausreissun jälkeen, tuli sellainen fiilis, että gauchot eivät edes uskoneet meidän palaavan, Kershaw nauraa. – Mutta tulimme aina uudestaan ja lopulta välillemme syntyi luottamus. Kaiken ytimessä oli lopulta meidän ja gauchojen välille syntynyt yhteys.
Lopulta kuulostaakin siltä, että gauchoillekin kokemus oli vain positiivinen.
– Teemme elokuvamme aina juhlistaaksemme erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Me ihailemme näitä ihmisiä, Dweck kertoo.
Gregory Kershaw poseeraa R&A:n vieraana Helsingissä. (Kuva (c) Mari Mur)
– Meille elokuviemme ytimessä on se, mikä yhdistää meitä kaikkia ihmisiä. On voimakasta nähdä, miten samanlaisia me lopulta olemme, vaikka tulemme kuinka erilaisista lähtökohdista tahansa, Kershaw jatkaa. – Eräs elokuvamme päähenkilöistä lennätettiin Sundancen elokuvafestivaalille katsomaan Gaucho Gauchoa. Se oli hänen ensimmäinen kertansa lentokoneessa ja toinen kerta elokuvateatterissa. Ihaninta oli, kun hän näki, miten yleisö rakastui hänen kulttuuriinsa ja maailmaansa. Se oli todella erityinen hetki, Kershaw kertoo.
Kershaw ja Dweck kuvaavat jo seuraavaa elokuvaansa mutta eivät suostu kertomaan siitä enempää kuin, että siinäkin päästään uppoutumaan johonkin mystiseen ja kiehtovaan yhteisöön.
– Olemme taas löytäneet oikean elämän elokuvatähtiä, Kershaw paljastaa.
Gaucho Gauchon voi nähdä Rakkautta ja Anarkiaa -festareiden näytöksessä ensi sunnuntaina 28.9. Lasipalatsissa. Jos tämä ajankohta ei onnistu, ei hätää, gauchot saapuvat laajaan levitykseen Suomessa jo 3.10.
Justus Elo
