Paul Verhoevenin RoboCop (1987) on vuosikymmenen herkullisin yhteiskuntasatiiri, toimintaelokuvaksi naamioituna.
Vaikka satiiriaspekti meni aikanaan monelta ohi – tai ehkä juuri tämän takia – ”amerikkalaisesta Jeesuksesta” kertovasta elokuvasta tuli kaupallinen menestys ja myöhemmin klassikko.
Päärooliin harkittiin mm. Michael Ironsidea (kokeili myös pääpahis Clarence Boddickerin roolia), Tom Berengeria, Rutger Haueria ja itse Arnold Schwarzeneggeriä.
Lue myös: Peter Weller saattaa tehdä Robocop-paluun – ”En lähde Pohjois-Koreaan kuvaamaan”
Lopulta rooliin valittiin huomattavasti tuntemattomampi (ja halvempi) Peter Weller. Erityisesti Verhoeven tykkäsi Wellerin leuasta. Kypärää kantava Murphy näyttelee elokuvassa paljolti vain naamansa alaosan avulla, joten tämä yksityiskohta oli ohjaajalle eritisen tärkeä.
RoboCopin synnyttäminen ollut helppoa.
Elokuvaa kuvattiin lähes 40 asteen helteessä ja cyborgipuku oli melkoinen peltipurkki. Asiaa ei helpottanut se, että puvun ulkonäöstä oli erimielisyyksiä. Wellerille ei hänen mielestään annettu tarpeeksi aikaa harjoitella ahtaassa puvussa liikkumista.
”Häntä jouduttiin kokoamaan kuin lelua”, toista pääosaa näytellyt Nancy Allen muisteli.
Turhautuminen johti riitoihin Wellerin ja Verhoevenin välillä. Tämän seurauksena tuottaja Mike Medavoy potkaisi Wellerin ulos elokuvasta ja keskeytti kuvaukset.
Lue myös: Robocop, Face/Off.. Mitääh? Näille megarooleille iso Arska sanoi EI!
Korvaajaksi harkittiin mm. Lance Henrikseniä, mutta vaihtoehdot olivat rajalliset. Puku oli tehty mittatilaustyönä Wellerille. Lopulta Verhoeven ja Weller sopivat erimielisyytensä, Weller kutsuttiin takaisin ja kuvaukset jatkuivat.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä RoboCop ei olisi sama ilman Welleriä.
Kaiken keskiössä on kuitenkin loistava käsikirjoitus. Verhoevenin temppu, jossa yhteiskuntakriittinen elokuva voidaan ujuttaa aivottoman toimintaelokuvan kaavussa 1980-luvun Hollywoodiin, oli kovempi kuin moni ehkä tänä päivänä ymmärtääkään.
I’d buy that for a dollar!
Lähde: Slashfilm
