Vuoden 1983 kesällä Dan Akroydilla oli käsissään kunnianhimoisen, avaruuteen sijoittuvan aikamatkustuselokuvan konsepti, joka syntyi hänen pitkäaikaisesta kiinnostuksesta paranormaaleihin ilmiöihin.
Akroydilla ei ollut toteuttamiskelpoista käsikirjoitusta, ei suunnitelmaa efektipainotteisen elokuvan toteutuksesta, eikä tietoa näyttelijöistä. Tästä huolimatta Columbia Pictures näytti projektille vihreää valoa. Heillä oli kuitenkin yksi, varsin kunnianhimoinen tavoite: elokuvan tulisi olla ulkona vuoden päästä.
Akroydilla oli 12 kuukautta aikaa saada kasaan blockbuster-leffa, jonka tekemiseen menisi normaalisti vuosia.
Lue myös: Tiesitkö tätä? Ghostbusters-näyttelijästä tuli roolinsa takia vihattu – lapsetkin haukkuivat kadulla
Ensi töikseen Akroyd, Harold Ramis ja ohjaaja Ivan Reitman matkustivat Martha’s Vineyardiin. He ryhtyivät todelliseen kirjoitusmaratoniin, jonka aikana Akroydin villi aikamatkustusseikkailu muutettiin hieman toteutettavampaan muotoon: maan päälle ja nykyaikaan.
Käsikirjoituksen kehittyessä Reitman alkoi haalia kasaan näyttelijöitä ja Industrial Light & Magicin jättänyt efektivelho Richard Edlund ryhtyi suunnittelemaan kummituksia, protonisäteitä ja ikoniseksi muodostunutta vaahtokarkkimiestä.
Kamerat kävivät New York Cityssä lokakuussa 1983, eikä Edlundin tiimillä ollut mitenkään aikaa saada kaikkea työtään ajoissa valmiiksi. Kun kuvaukset päättyivät vuoden 1984 alussa, koko jälkituotantoryhmä kiirehti saadakseen elokuvan valmiiksi. Efektejä hyväksyttiin lennossa ensimmäisten versioiden perusteella, koska aikaa korjauksiin ei yksinkertaisesti ollut.
Kuin ihmeen kaupalla Ghostbusters valmistui kuin valmistuikin ajallaan. Elokuva sai ensi-iltansa 8.6.1984, ja vaikka ajan hammas on saattanut järsiä joitain suosikkikomedian tehosteita, olivat ne varsin vaikuttava saavutus aikataulun huomioon ottaen.
Vain vuotta aiemmin Ghostbusters oli pelkkä mahdoton konsepti. Nyt se porskutti elokuvateattereissa ympäri maailman, tienaten lähes 300 miljoonaa dollaria ja raivaten tiensä jatko-osia poikineeksi klassikoksi.
Lähde: Vanity Fair, Den of Geek, Cinema Blend
