Teemu Nikin lyhytelokuva Äiti ei enää keilaa on yhtä omalaatuinen kuin otsikkonsa. Nahkapäinen neonatsi palaa kotiin äitinsä luo, mutta löytää asunnosta vain psykoottisen veljensä ja paljon raakaa lihaa. Äiti on lähtenyt, veli kertoo, mutta hänen keilapallolaukkunsa on edelleen asunnossa.
Tilanne vaikuttaa hyvin epäilyttävältä, mutta kaikelle kamalalle löytyy hyvä selitys, joka kääntää koko elokuvan maailman ylösalaisin.
Äiti ei enää keilaa on julkaistu Episodin yhdessä kolmeen muun pohjoismaisen elokuvalehden kanssa tuottamalla dvd:llä Funny Films of the North.
Ohjaaja kertoo elokuvastaan, joka itseironisesti yhdistelee splattervaikutteita ja komediaa. Aivan kuten hänen dokumenttinsa Playing God, joka kertoi ohjaajan epäonnistuneesta yrityksestä tehdä ensimmäinen suomalainen slasher-elokuva.
– Mistä sait idean Äiti ei enää keilaa -elokuvaan ja millaista sen tekeminen oli?
Aluksi se oli tarina isästä, pojasta ja kadonneesta äidistä. Halusin ensin tehdä jännärin, mutta kun tein päähenkilöistä uusnatseja ja veljeksiä, se alkoi kääntyä mustaksi komediaksi. Olen tyytyväinen, että siitä tuli komedia, jossa on jännitysaineksia.
– Mitkä olivat tavoitteesi, kun ryhdyit kuvaamaan sitä?
Tarkoitus oli luoda päähenkilö, jota yleisö vihaisi aluksi, mutta ymmärtäisi lopuksi.
– Oletko saanut vaikutteita keneltäkään tietyltä taiteilijalta?
En oikeastaan. Pidän [Stanley] Kubrickin elokuvista, mutta nautin vähemmän tärkeistäkin leffoista. Jos siinä on hyvä tarina, olen kiinnostunut.
– Mitkä olivat elokuvan tekemisen suurimmat taiteelliset ja tekniset haasteet?
Rahan puute. Se kuvattiin puolessatoista päivässä.
– Onko sinun mielestäsi olemassa tyypillistä pohjoismaista huumoria?
Ehkä, en vain ole nähnyt sellaista. Olemme kuolemanvakavia.
– Millaisia reaktioita toivot herättäväsi katsojissa?
Että pahatkin ihmiset ovat vain mammanpoikia kuten me kaikki muutkin.
– Mitä mieltä olet lopputuloksesta ja millaisen vastaanoton se on saanut?
Jotkut rakastavat sitä, jotkut vihaavat. Uusnatsiteema tuntuu olevan liikaa joillekin, ja heidän mielestään se on rasistinen.
– Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla?
Teen pitkää elokuvaa 3 Simoa. Se on komedia kahdesta varkaasta, jotka yrittävät varastaa yksinhuoltajaäidin korut teeskentelmällä olevansa hänen poikansa kadonnut isä.
– Mitä mieltä olet suomalaisen elokuvan tämänhetkisestä tilasta?
Se ei ole kovin hyvä. Käsikirjoitukset ovat surkeita.
Teksti: Mads Suldrup, Thomas S. Sejersen / Filmmagasinet Ekko
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.