Kun pienen italialaiskylän lapset alkavat kadota, paikallisten mielissä herää epäilys, että liikkeellä on murhaaja. Paikalle saapuva poliisi alkaa tutkia mysteerisiä katoamisia ja päätyy etsimään syyllistä kyseenalaisten kyläläisten keskuudesta.
Mysteeriä, väkivaltaa ja psykologista jännitystä yhdistelevä Kauhujen kylä (Non si sevizia un paperino / Don’t Torture a Duckling, 1972) on italialainen giallo-elokuva, joka on tunnettu rohkeasta otteestaan kaksinaismoralismiin, lasten hyväksikäyttöön ja aikakauden sosiaalisiin näkemyksiin.
Elokuva on yksi ohjaaja Lucio Fulcin (1927–1996) uran tärkeimmistä teoksista. Se herätti suurta kohua ja oli samalla askel hänen tulevaisuuden suuntaansa: gore-elokuviin.
Kauhujen kylässä Fulci hyödyntää visuaalisia ja melodisia keinoja, jotka tekevät kerronnasta erityisen tunnelmallista. Kokonaisuus oli kuitenkin ilmestyessään niin rankka, että elokuva sai vaihtelevaa palautetta: toiset arvostelijat pitivät sen jännityksestä ja visuaalisesta tyylistä, toiset kritisoivat sen seksuaalisia teemoja ja väkivaltaisia kohtauksia. Myöhemmin elokuvasta on tullut kulttimainetta nauttiva klassikko.
Lue myös: Vain aikuisille: Ilmaiskatselussa 1980-luvun kulttikauhuhitin häiriintyneet jatko-osat
Elokuva julkaistiin Suomessa videolla 1980-luvulla ennen surullisen kuuluisaa videosensuurilakia. Vaikka julkaisut – joista yksi kulki nimellä Kauhujen kylä ja toinen Don’t Torture a Duckling – eivät olleet Valtion elokuvatarkastamon hyväksymiä, ne olivat lähes kahden minuutin verran leikattuja.
Elokuvan leikkaamattoman version voi katsoa nyt ilmaiseksi Fawesomessa – muista suoratoistopalveluista tätä ei löydykään. Kyseessä on elokuvan englanninkielinen versio Don’t Torture a Duckling, eikä sitä ole tekstitetty suomeksi. Kestoa tällä giallolla on 103 minuuttia.
Alla kaksi elokuvan julistetta ja triviaa.


- Lucio Fulci pidätettiin lastensuojelurikkomuksen vuoksi kiistanalaisen kohtauksen takia, jossa täysin alaston Patrizia (Barbara Bouchet) flirttailee alaikäisen Michelen (Marcello Tamborra) kanssa. Syytteet kuitenkin hylättiin, kun Fulci kertoi, että näyttelijöiden lähikuvat oli kuvattu erikseen ja että kohtaus, jossa Michele kävelee kohti Patriziaa kantaen kannua ja lasia appelsiinimehua, toteutettiin käyttämällä otoksessa aikuista lyhytkasvuista näyttelijää, Domenico Semeraroa. Tämä on selkeästi huomattavissa kohtauksessa Semeraron täysin erilaisesta profiilista.
- Elokuvaa ei nähty Yhdysvaltojen valkokankailla, vaan se sai paikallisen ensi-iltansa vasta vuonna 1999 dvd:llä ja VHS:llä.
- Arrow Filmsin julkaisemat blu-ray- ja dvd-versiot ovat kestoltaan 105 minuuttia. Itse elokuva on kuitenkin sama kuin Fawesomessa nähtävä; Arrowsin versiossa on vain pidennetty, lopputekstien jälkeen jatkuva ”exit music”.

Lue myös: Kulttihetki: Vihdoin ilmaiskatselussa – 80-luvun terävin ja kyynisin teinikomedia