Vesku Loiri paljastaa kuka oikeasti on Uuno Turhapuron hahmon takana – 50 faktaa Uuno Turhapurosta

Kaikki mitä olet halunnut tietää Uuno Turhapurosta, mutta et ole halunnut kysyä.

Uunoa Turhapuron hahmon syntymästä on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on juuri ilmestynyt Tuomas Marjamäen kirjoittama kirja Uuno on numero yksi, joka on suorastaan pakollista luettavaa kaikille Uuno-faneille.

Kirjassa kerrotaan Turhapuron koko tarina. Luimme kirjan ja poimimme siitä 50 hauskaa Uuno-faktaa.

1. Kaikkien Uuno Turhapuro -elokuvien yhteenlaskettu katsojamäärä elokuvateattereissa on noin 7,5 miljoonaa.

2. Hahmon nimeä miettiessään Spede Pasanen muisti Kuopion lyseosta saksanopettajansa Uuno ”Uki” Hiltusen. Hiltunen kiusasi nuorta Pertti Pasasta ja uhosi, ettei ”Pasanen koskaan saa valkolakkia”. Spede joutui pakenemaan Ukin julmuutta Iisalmen lyseoon, jossa saikin kirjoitettua ylioppilaaksi.

3. Sukunimen piti Speden mielestä olla kaksiosainen ja Uunoa kuvaava. Todennäköisesti nimi oli muunnos johtaja Tässäpurosta, joka esiintyi vuonna 1971 valmistuneessa Spede-tuotannossa Kahdeksas veljes.

4. Uunoa esittävä Vesa-Matti Loiri teki hahmolleen maskeerauksen itse. Hän pörrötti ensin hiuksensa pystyyn. Sitten hän vaalensi ihoa silmien yläpuolelta ja tummensi alapuolelta. Kulmakarvojen yläpuolelle hän maalasi neliönmuotoiset ”koiran laikut”. Nenän ja alahuulen hän värjäsi punaiseksi, töpötteli sänkiparran ja harvensi hammasrivistöä tarkoitukseen varatulla lakalla.

Kuva dokumenttielokuvasta Turhapuroilmiö (1984). Kuva: Elonet.

5. Uunon rähjäisessä olemuksessa oli myös sotilaallisia piirteitä. Asuun kuuluivat armeijan verkkopaita ja harmaat pussihousut sekä kasarmilla käytettävät vapaa-ajan jalkineet. Myöhemmin Uuno alkoi käyttää numeron 54 kenkiä, jotka isokokoinen suosikkinäyttelijä Leo Lastumäki oli jättänyt puvustamoon.

6. Spede oli tarkka siitä, että Uuno-elokuvien näyttelijät eivät muuttaneet repliikeistä sanaakaan. Hänen mielestään jo pelkkä sanajärjestyksen vaihtaminen pilasi vitsin.

7. Nimihenkilön repliikkeihin Spede ei kuitenkaan puuttunut, vaan Vesku sai soveltaa niitä mielensä mukaan ja loi Uunolle omintakeisen ilmaisun.

8. Uunon vaimon Elisabethin esittäjä Marjatta Raita kertoi, että Speden mielestä naiset eivät saaneet olla hauskoja. Raidan mukaan Elisabethista tuli koominen vain absurdiutensa vuoksi.

9. Ensimmäisen Uuno-elokuvan raitiovaunukohtauksessa rahastajana toimi ohjaaja Ere Kokkosen tuleva vaimo Titta Jokinen, joka oli elokuvassa myös kuvaussihteerinä.

10. Veskun mukaan on turha kiistellä, kenen keksintö Uuno loppujen lopuksi oli:

– Yhteinen se on ollut. Mun esittämäni hahmo, mutta Pertti ja Ere sitä ovat kirjoittaneet. Tehtiinhän Uunoja ilman Ereäkin, mutta ne olivat huonompia elokuvia.

11. Härski-Hartikainen oli Speden alter ego: keksijänero, macho ja maanläheinen filosofi, jota Uuno avoimesti ihaili. Härskin puhetyylin Spede matki luomaltaan Papukaija G. Pula-aholta, jota Leo Jokela esitti radiosketseissä 1960-luvun alussa.

12. Härski-Hartikaisen mahdollinen esikuva oli Pellossa asunut Voitto Hartikainen, joka oli käynyt asentamassa Speden mökille sähköt. Hartikainen oli ottanut autonsa takakontista haulikon ja lopettanut yhdellä laukauksella kaislikossa kituneen telkän. Lintu oli saanut aiemmin sorsastajien haulin siipeensä.

– Olipa härski temppu, Hartikainen, Spede oli sanonut.

13. Härskillä on toinenkin mahdollinen esikuva: mekaanikko Oskari Hartikainen, jonka pakkomielteenä olivat koneet, joita ei muilla ollut.

14. Simo Salmisen esittämä Lettunen (myöhemmin Sörsselssön) sai mitä ilmeisimmin nimensä Speden opinahjon Kuopion lyseon matematiikan opettajan Tuomas Ohukaisen mukaan. Häntä kutsuttiin myös lehtori Letuksi.

15. Salminen oli oli nuoruudessaan taitava uima- ja pellehyppääjä, joka esiintyi erilaisissa kilpailuissa. Vuonna 1960 hän oli saanut tehtäväkseen pyytää radiosta tutun Speden juontajaksi hyppykilpailuihin. Siellä miehet tutustuivat.

16. Uunon tee-se-itse-viulun oli tehnyt Vesku Loirin isä Taito Loiri, joka oli taitava viulunrakentaja.

17. Uuno-elokuvasarjan musiikista vastasi säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Salo lukuun ottamatta viimeistä elokuvaa This Is My Life, joka valmistui pari vuotta Salon kuoleman jälkeen.

18. Uuno Turhapuron tunnusteema oli mukana jo ensimmäisen elokuvan alkuteksteissä. Se sisälsi pätkän Jukka Virtasen sanoitusta. Kuorossa lauloivat Monica Aspelund, Maija Hapuoja, Irina Milan ja Irma Tapio.

19. Uuno Turhapuro sai ensi-iltansa 24. elokuuta 1973 elokuvateatteri Bostonissa Helsingin Kaisaniemessä. Samalla paikalla on nykyinen Kinopalatsi. Elokuvateatterikierroksellaan Uuno Turhapuro sai 613 409 katsojaa. Vain Uuno Turhapuro armeijan leivissä on kerännyt enemmän yleisöä kuin debyyttielokuva.

20. Professori Uuno D. G. Turhapurossa (1975) Uunon koti siirtyi Kallion Fleminginkadulta Katajanokan Luotsikadulle. Naapurin parveketta tosin esitti Lauttasaaren Laukkaniemessä sijaitseva Speden asunnon parveke.

21. Simo Salmista ei nähty Professori Uuno D. G. Turhapurossa, sillä hänellä oli kuvausten aikaan rooli Mikkelin kesäteatterissa. Kaikissa muissa elokuvissa Simo on mukana.

22. Uunon appivanhemmat esiintyivät Professori Uuno D. G. Turhapurossa ensimmäisen kerran. Heitä näytteli tosielämän näyttelijäpariskunta Pehr-Olof Sirén ja Anja Pohjola. Seuraavalla kerralla he joutuivat teatterikiireiden takia jättämään roolin, ja tilalle astuivat Marita Nordberg ja Tapio Hämäläinen.

23. Tapio Hämäläinen oli tunnettu näyttelijä lähinnä vakavista rooleista, kuten elokuvista Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla sekä televisiosarjasta Naapurilähiö. Hän esitti Tuuraa 17 Uuno-elokuvassa.

24. Uunon ja Tuuran keskinäisen suhteen esikuvana olivat Aku Ankka ja Roope-setä. Uuno oli Akun tavoin useita eri työpaikkoja kokeileva laiska tyhjäntoimittaja. Tuura taas jatkuvasti kantoi huolta omaisuudestaan ja kärsi toilailevan sukulaisensa edesottamuksista Roope Ankan tapaan.

25. Uunon anoppia esittänyt Marita Nordberg oli tuttu television katsojille muun muassa Hanski-sarjasta ja Ilkamat-viihdeohjelmasta.

26. Appiukon etunimi vaihtui elokuvissa tiuhaan. Häntä puhuteltiin eri elokuvisssa Karolukseksi, Jalmariksi, Elmeriksi,Taneliksi, Amadeukseksi, Hugoksi ja Valtteriksi.

27. Ensimmäisessä elokuvassa Uunon keskimmäinen nimi oli vielä ollut Eero, mutta Professori Uuno D. G. Turhapurossa tilalle oli tullut nimet Daavid ja Goljat.

28. Uunon suosima Veijo Esson baari toimii edelleen Espoossa. Huoltoaseman nimi on nykyään Neste Mankki.

29. Vuonna 1977 valmistunut neljäs Uuno-leffa on tavallaan esiosa, sillä se kertoo ajasta ennen Uunon ja Elisabethin avioliittoa. Se sai erikoisen nimen Häpy endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon.

30. Rautakauppias Uuno Turhapuro, presidentin vävy (1978) oli viimeinen mustavalkoisena kuvattu Uuno.

31. Ensimmäinen värielokuva Uuno Turhapuron aviokriisi nosti katsojamäärää lähes sadallatuhannella edellisestä elokuvasta. Uuno Turhapuron aviokriisi keräsi 452 000 katsojaa ja oli ylivoimaisesti vuoden 1981 katsotuin elokuva.

32. Vuonna 1982 Spede tarjosi Uuno-elokuvia ulkomaille. Englanninkielisissä maissa Uunon nimeksi tuli Numbskull Emptybrook tai Numbskull Pointlessbrook. Numbskull tarkoittaa typerystä, sukunimet Tyhjäpuroa ja Turhapuroa. Ranskassa Uuno oli Bébert Bocal, ”Pertti Purkki”. Ruotsissa ja Saksassa nimeä ei muutettu. Kaupallista menestystä ei tullut missään maassa.

33. Viehättävän naisen kohdatessaan Uuno hakkaa usein nopeasti nivusiaan. Sen huomaa muun muassa Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan tenniskenttäkohtauksessa Hannele Laurin kanssa.

34. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) sai teattereissa yli 750 000 katsojaa ja pysyi yli 30 vuotta Suomen katsotuimpana 1960-luvun jälkeen tehtynä elokuvana. Ennätyksen rikkoi vasta Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas vuonna 2017.

35. Uuno Epsanjassa (1985) -elokuvaa kuvattiin golfkentällä Espanjassa. Kolme pelaajaa käveli kuvausryhmän ohi, ja yksi heistä jäi hieman huvittuneena katselemaan.

– Elokuvaako te teette? isokokoinen mies kysyi englanniksi.

– Eikö se siltä näytä? Vesku vastasi kärttyisesti.

Mies poistui vähin äänin. Vasta myöhemmin suomalaiset tajusivat, että kyseessä oli intohimoisena golfaajanakin tunnettu James Bond -tähti Sean Connery.

36. Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986) -elokuvasta tehtiin ensimmäinen suomalainen elokuvalisenssipeli. Sitä myytiin noin 2 000 kappaletta kahtena eri versiona, kasettina ja levykkeenä.

37. Ere ja Spede riitaantuivat palkkioista, joten seuraavan elokuvan Uuno Turhapuro kaksoisagentti Spede ohjasi ja käsikirjoitti yksin.

38. Kaksoisagentissa oli paljon kekseliäitä kohtauksia ja tuttuja Uuno-tempauksia, mutta silti katsojaluvut romahtivat, ja Spede joutui myöntämään, että hänellä olisi sittenkin ollut Erelle käyttöä.

39. Seuraavaa elokuvaa tehdessä Speden ja Eren välit olivat edelleen poikki. Spede pestasi Tupla-Uunon (1988) ohjaaksi Hannu Seikkulan, joka oli tehnyt viihdeohjelmia kuten Älywapaa palokunta ja Soitinmenot.

40. Tupla-Uuno ei tuplannut Uunon katsojamääriä. Katsojaluvut laskivat taas sadalla tuhannella. Silti se oli vuoden katsotuin kotimainen 245 000 katsojalla.

41. Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (1990) -elokuvan ohjaajaksi Spede palkkasi näyttelijänäkin tunnetun Pertti Melasniemen, joka oli kokenut tv-sarjojen tekijä. Elokuva keräsi 233 485 katsojaa.

42. Riitannuttuaan Speden kanssa Ere alkoi tehdä omaa Vääpeli Körmy -elokuvasarjaansa. Miehet tekivät lopulta sovinnon, ja Ere palasi ohjaajaksi vuonna 1991 elokuvalla Uuno Turhapuro – herra Helsingin herra.

43. Elokuvassa Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti (1992) nähdään tuolloin muodikas benjihyppy. Siinä Uuno syöksyy alas 150-metrisen nosturin korista Helsingin Kaivopuistossa.

44. Ere ja Spede pysyivät väleissä, mutta Eren muiden töiden takia Spede päätti ohjata ja käsikirjoittaa elokuvan Uuno Turhapuron poika (1993) yksin. Se sai elokuvasarjan siihen asti alhaisimman katsojaluvun 123 858.

45. Vuoden 1994 Turhapuro-leffa tehtiin ilman Uunoa, kun Vesku oli kyllästynyt rooliin. Esko Salminen esitti pääosaa elokuvassa Uuno Turhapuron veli. Elokuvan ohjasi tällä kertaa Hannu Seikkula, joka oli ohjannut myös Tupla-Uunon. Se sai teattereissa vain 20 597 katsojaa, ja vannoutuneimmatkin Uuno-fanit pitävät sitä epäonnistuneena.

46. Vuosina 1995–96 Vesku palasi Uunoksi, tällä kertaa 23-osaiseen televisiosarjaan. Käsikirjoituksesta vastasi Spede, ja sarjan ohjasi Uuno-elokuvien tuotannossakin työskennellyt Reija Virolainen.

47. Vuoden 1998 elokuva Johtaja Uuno Turhapuro, pisnismies tehtiin tutulla kokoonpanolla Spede–Vesku–Ere. Se jäi kolmikon viimeiseksi kerraksi.

48. Spede kuoli vuonna 2001. Sitä ennen hän oli suunnitellut Eren kanssa vielä yhtä Uuno-elokuvaa, jossa olisi mukana kaikki tutut näyttelijät. Elokuva hautautui pitkäksi aikaa.

49. Uuno Turhapuro – This is My Life valmistui vuonna 2004. Siinä Uunon tarina saa päätöksensä, ja samalla tarkastellaan elokuvasarjan historiaa.

50. Vesku ei ole enää palannut Uunon rooliin, vaikka kyselyjä on tullut runsaasti.

Faktat on koottu Tuomas Marjamäen kirjasta Uuno on numero yksi, joka ilmestyi syyskuussa 2021 Docendon julkaisemana.

Aiheeseen liittyvät jutut