Hilma af Klint

/ / / GENRE ENSI-ILTA 14.08.2020 TÄHDET

Elokuva sivuutetusta taiteen pioneerista on vuoden parhaita dokumentteja.

Venäläissyntyistä Wassily Kandinskyä pidetään abstraktin kuvataiteen isänä. Tämä väite ei tosin pidä paikkaansa, mikäli alkuvuoden DocPointissakin esitettyä elokuvaa on uskominen. Sen mukaan ruotsalainen kuvataiteilija Hilma af Klint (1862–1944) on maalannut maailman ensimmäiset abstraktit maalaukset.

Väite on kova, koska se tarkoittaisi sitä, että taidehistoria menisi osin uusiksi. Ruotsalaistaiteilija maalasi ensimmäisen abstraktin taulunsa jo vuonna 1906 – viisi vuotta ennen Kandinskyä. Käytännössä af Klint siis keksi kokonaisen tyylilajin, mutta hänet jätettiin ulos abstraktin kuvataiteen kaanonista.

Kandinsky kielsi aikoinaan vahvasti väitteen. Hän oli painokkaasti sitä mieltä, että juuri hän maalasi ensimmäisen tyylilajia edustavan taulun. Epäselväksi jää, oliko kysymyksessä puhdas yhteensattumasta, vai oliko hän mahdollisesti nähnyt jossakin af Klintin töitä.

Kiinnostavaa dokumentissa on se, että se ei jää näpertelemään vain taiteilijoiden tasolle. Suurempi kysymys on se, miksi af Klint todisteista huolimatta jätettiin syrjään suurten taiteilijoiden joukosta.

Vastaukseksi tarjotaan osin sukupuolta, ja ettei miehisessä taidemaailmassa ole sijaa naisille. Nykyään tilanne onneksi vaikuttaa olevan muuttunut, vaikka ei ehkä tarpeeksi. Hilma af Klint – Ilmeisen tuolla puolen on inspiroiva elokuva, joka saa turhautumaan visionäärisen taiteilijan kokeman vääryyden vuoksi.

Yksi syy löytyy varmasti myös siitä, ettei af Klint uskonut aikalaistensa olevan taiteelleen valmiita. Hän esitteli abstrakteja töitään hyvin vähän, ja määräsi testamentissaan, ettei niitä saa esitellä hänen kuolemansa jälkeen 20 vuoteen.

Luultavasti sekin on yksi hatara syy sivuuttaa hänet. Ajatus siitä, että taidehistoria on jo kirjoitettu, pioneerit jo valittu. Af Klint jäi tuntemattomaksi, eikä edes Ruotsin modernin taiteen museo suostunut ottamaan lahjoituksena taidekokoelmaa vastaan 70-luvulla.

Halina Dyrschkan esikoisohjaus on vahva avaus ja ehdottomasti vuoden parhaita dokumentteja.
Se esittelee katsojalle myös kiinnostavan ja rohkean persoonan taiteilijan takana. Af Klint oli okkultismista ja spiritismistä kiinnostunut mystikko, mikä näkyi hänen alitajunnastaan kumpuavista töistään. Kaiken lisäksi taiteilija oli myös teknisesti loistava.

Dokumentin jälkeen ei jää epäselväksi, miksi af Klint ansaitsee paikkansa taidehistoriassa muiden suuruuksien rinnalla. Se saa ajattelemaan taiteen ydintä, joka toisinaan taidebisneksessä unohtuu. Joistakin tauluista maksetaan miljoonia. Suurin osa jää ilman rahallista arvoa.

Lopulta vain mielikuvat maksavat.