The Imitation Game

18.2.2015 14:45
MAA / VUOSI GENRE ENSI-ILTA 20.02.2015

Brittiläinen matemaatikko Alan Turing (1912–54) tunnetaan tietokoneen toimintaperiaatteen keksijänä. Tiedemiehen vähemmän tunnettu saavutus liittyy toisen maailmansodan aikaiseen tiedustelutoimintaan. Hän johti brittityöryhmää, joka pyrki purkamaan saksalaisen Enigma-salakirjoituslaitteen kryptattuja viestejä. The Imitation Game keskittyy tähän historiallisesti merkittävään yritykseen, mutta sivuaa myös Turingin lyhyen elämän muita vaiheita.

Benedict Cumberbatch näyttelee aikuista Turingia, matemaattista neroa, joka tarjoaa osaamisensa sotivan isänmaansa käyttöön. Sosiaalisesti kyvytön älykkö ei ole armeijan päällystön suosiossa, mutta pääministeri Winston Churchillin tuella Turing pääsee ratkomaan Enigman arvoitusta valitsemassaan seurassa. Työtovereita näyttelevät muiden muassa Downton Abbeystä tutut Matthew Goode ja Allen Leech.

Keira Knightleyn maneerisesti näyttelemä Joan on porukan ainoa nainen, josta tulee Turingin paras ystävä ja uskottu. Varsinaista romanssia ei kehitellä, sillä Turing oli homoseksuaali. Homoseksuaalisuus oli tuon ajan Britanniassa laitonta, ja Turingin siveettömyydestä saama tuomio koitui hänen kohtalokseen. Kuningatar Elizabeth II kumosi Turingin tuomion vasta toissa vuonna.

Alan Turing on kiehtonut teatterintekijöitä ja kirjailijoita paitsi uraauurtavan työnsä myös traagisen elämäntarinansa vuoksi. The Imitation Game on ensimmäinen pitkä elokuva Turingista. Graham Mooren käsikirjoitus perustuu Andrew Hodgesin kirjoittamaan elämäkertateokseen.

Elokuvaan on valittu trillerimäinen lähestymistapa, ja juoni kiertyy Enigman arvoituksen ympärille. Matemaatikon elämän surullinen loppuvaihe sivuutetaan melko pintapuolisesti. Poikkeusyksilön varhaisnuoruutta ja ensirakkautta kuvataan sisäoppilaitoskohtauksissa, joissa Turingia näyttelee Alex Lawther.

Norjalaisohjaaja Morten Tyldum muistetaan hirtehisen hauskasta rikoselokuvastaan Headhunters (2011), joka on yksi Norjan kaikkien aikojen katsotuimmista elokuvista. Huumoria on myös The Imitation Gamessa. Päähenkilön liki autistinen mielenlaatu ja siitä seuraava suorapuheisuus ajavat hänet toistuvasti törmäyskurssille muiden ihmisten kanssa.

The Imitation Game ja kosmologi Stephen Hawkingista kertova Kaiken teoria ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten luonnontieteistäkin voi tehdä sujuvia ja viihdyttäviä suuren yleisön elokuvia. Kaiken teoriassa Hawkingin elämäntarina menee tieteentekemisen edelle, mutta Tyldumin elokuvassa on toisin päin: Turingin keksinnöt ovat tarinan ytimessä, ja henkilökohtainen elämä häivytetään taka-alalle. Luonnontieteiden ymmärrettävä popularisointi ei ole helppoa, joten The Imitation Game ansaitsee kiitokset hyvästä yrityksestä.

Täysosuma elokuva ei kuitenkaan ole. Sellaiseksi se on liian laskelmoitu ja sovinnainen. Headhuntersin riemastuttavasta anarkiasta ei ole tietoakaan. Hetkittäin tulee mieleen, että elokuvaa on tehty Oscarin kiilto silmissä, Ron Howardin Kaunis mieli (2001) ja Tom Hooperin Kuninkaan puhe (2010) tuoreessa muistissa. Laadukkuuden ja laskelmoinnin yhdistelmä toikin The Imitation Gamelle peräti kahdeksan Oscar-ehdokkuutta.

The Imitation Game -elokuvan traileri

Lisää luettavaa