Knock Knock

5.11.2015 13:23
MAA / VUOSI GENRE ENSI-ILTA 06.11.2015

Amerikkalainen kauhukomeetta Eli Roth, 43, jakaa mielipiteitä. Jotkut pitävät Rothia genren uutena ihmelapsena, toiset lahjattomana misogynistina ja Quentin Tarantinon sylikoirana. Lupaavan debyyttinsä Cabin Fever (2002) jälkeen Roth suututti sekä ilahdutti kahdella Hostel-elokuvalla, jotka lanseerasivat Saw-sarjan ohella termin ”kidutusporno”. Elokuvia pidettiin naisvihamielisyyden lisäksi homofobisina. Suomeen vielä rantautumatonta kannibaalielokuvaa The Green Inferno (2013) on syytetty puolestaan rasistiseksi.

Teki Roth toisin sanoen mitä tahansa, lopputulos jakaa aina mielipiteet. Nyt ohjaaja pyrkii irtautumaan misogynistin leimastaan feministisellä trillerillä. Yritys on arvostettava, mutta lopputulos valitettavasti Rothin ohjausuran heikoin suoritus.

Knock Knock pohjaa Peter Traynorin eksploitaatioelokuvaan Death Game (1977), jossa kaksi kaunista lesboa ilmestyy yksin kotona olevan perheenisän ovelle. Naiset viettelevät miehen ja ryhtyvät nöyryyttämään tätä. Vajaassa kahdessa viikossa kuvattu halpis kiinnostaa etenkin näyttelijöillään. Miehiä vihaavina naisina nähdään muun muassa Clint Eastwoodin ex-puolisona tunnettu Sondra Locke ja lukuisten luonneroolien konkari Colleen Camp. Uhrina kärvistelee John Cassavetes -vakioihin kuulunut Seymour Cassel, joka oli kuulemma niin tyytymätön kuvauksiin, ettei suostunut osallistumaan jälkituotantoon. Elokuvassa Casselin äänen on dubannut toinen näyttelijä.

Death Game ei ole missään nimessä merkittävä klassikko, vaan yksi monista helposti unohdettavista 1970-luvun eksploitaatio-omituisuuksista. Sillä on kuitenkin arvonsa, joita on vaikea löytää Rothin sieluttomasta ja tainnuttavan tylsästä uusintaversiosta.

Keanu Reeves tekee yhden uransa jähmeimmistä rooleista arkkitehti Evan Webberinä, joka jää viikonlopuksi yksin kotiin ja saa myrsky-yönä odottamattomia vieraita. Ovelle ilmestyy seksikäs parivaljakko Genesis (Lorenza Izzo) ja Bel (Ana de Armas), jotka pyytävät päästä kuivattelemaan ja käyttämään puhelinta. Tästä eteenpäin elokuva etenee kuin kehnosti käsikirjoitettu pehmopornojännäri, johon on sutaistu epämääräinen moraaliopetus.

Knock Knock käynnistyy suht kiinnostavasti, mutta alkaa turruttaa ja ärsyttää jo kauan ennen puoltaväliä. Roth on tehnyt virhearvion olettaessaan, että Keanu Reevesin yli tunnin kestävä rääkkäys kahden seksipommin käsissä olisi kiinnostavaa elokuvaa. Ensinnäkin Reevesin hahmosta pitäisi välittää, jotta homma toimisi. Se on kuitenkin mahdotonta, koska näyttelijäsuoritus on niin huono.

Toisekseen tytöistä itsestään ei kerrota mitään. Keitä he ovat, mistä he tulevat ja mikä on heidän motivaationsa? Roth hylkää minkään tason henkilökehityksen paljaan pinnan ja seksuaalisen terrorismin puolesta.

Knock Knock on kuin Funny Games, jonka valtavien aivojen tilalla sykkii yksinkertainen tissi ja perse -simulaattori. Vaikka naiset ovatkin elokuvassa niskan päällä, kyse on ennen kaikkea heteromiesyleisölle suunnatusta, kieroutuneesta seksuaalisesta fantasiasta. Sääli vain, ettei Roth onnistu kertomaan sen puitteissa millään tasolla kiinnostavaa tarinaa.

 

Knock Knock -elokuvan traileri

Lisää luettavaa