Muumien taikatalvi

/ GENRE , ENSI-ILTA 01.12.2017 TÄHDET

Takavuosikymmenten tv-sarjan kuvastoa kierrättämällä toteutettu elokuva kääntää lähdemateriaalin aukot surrealistiseksi vahvuudekseen, mutta ei sovellu aivan pienille ainakaan yksin katsottavaksi.

Vanhemmat katsojat saattavat muistaa muutaman vuosikymmenen takaisen tv:n Muumi-animaatiosarjan, jossa seikkailivat hellyttävät huopahahmot. Nuoremmilla päällimmäisenä mielessä saattaa olla samalla tekniikalla tehty vuoden 2010 valkokangasseikkailu Muumi ja punainen pyrstötähti. Nyt Muumien taikatalvi jatkaa samalla kierrätystekniikalla toteutettua linjaa.

Kuten kaikki tietävät, lumien tullessa muumit vaipuvat talviuneen. Eräänä talvena Muumipeikko ei kuitenkaan saa unta, ja päättää tutustua lumiseen ihmemaailmaan. Tutut maisemat näyttävät aivan oudoilta ja lumi tuntuu tuoneen tullessaan laaksoon myös uusia tuttavuuksia. Kaikkein oudoin uusi tulokas on kuitenkin vielä matkalla, mutta Muumipeikko ei malta odottaa kuulemma lahjojen kera saapuvan Joulun tapaamista.

Elokuvan koostaminen saatavilla olleista tv-sarjan elementeistä – alku- ja lopputekstejä lukuun ottamatta – tuo Taikatalveen unenomaista logiikkaa ja kuvastoa. Samalla se myös haastaa katsojan. Vaikka lapsikatsojat saattavat kauniin kuvaston hyväksyä ihan sellaisenaan, vanhempien kannattaa päntätä muumimytologiaa ”Ketä nuo on?” ”Mihin se ja se hävisi?” ja ”Mitä nyt tapahtuu” -kysymysten varalta. Sen verran surrealistisesti tapahtumista ja hahmoista toiseen välillä hypätään. Muutenkin varsinkin sisätilojen vinksahtanut perspektiivi tuo elokuvaan sadunomaista outoutta, joka toivottavasti viihdyttää sliipattuihin tietokoneanimaatioihin tottuneita katsojia.

Vaikka kyseessä on mitä sympaattisin projekti, on yksi varoituksen sana paikallaan. Huolimatta kaikille sallitun ikärajaleimasta en suosittelisi elokuvaa kovin nuorille yksin katsottavaksi. Aivan nuorimmille se ei välttämättä sovi edes vanhempien seurassa – elleivät nämä ole katsoneet elokuvaa etukäteen ja osaa peittää lapsosten silmiä oikeassa kohdassa.

En nyt puhu talven myötä Muumilaaksoon saapuvasta möröstä, joka on aivan loistavasti toteutettu ja toki vaikuttava näky sekin. Mörköäkin pelottavampia ovat saalistavat sudet, jotka on yhdessä kohtauksessa toteutettu niin, että aikuistakin katsojaa hirvittää. Oikeasti.