Peninsula tarkoittaa suomeksi niemimaata, ja sattuneesta syystä tässä elokuvassa sillä tarkoitetaan Korean niemimaata. Ja koska se on jaettu kahteen osaan, erityisesti Etelä-Koreaa.
Peninsula on itsenäinen jatko-osa vuoden 2016 hittielokuvalle Juna Busaniin, joka meillä sai levityksen vain levyformaatissa. Se kertoi pakomatkasta Soulista Busaniin junalla, kun Etelä-Koreassa puhkesi zombiepidemia.
Menestyksen innoittamana ohjaaja Sang-ho Yeon ryhtyi valmistelemaan jatkoa yhdessä käsikirjoittajaparinsa Joo-Suk Parkin kanssa. Elokuvan alussa viitataan samanaikaisiin tapahtumiin edellisen elokuvan kanssa, mutta pääasiassa tapahtumat sijoittuvat neljä vuotta myöhempään aikaan.
Viimeinen pakolaislaiva, joka Etelä-Koreasta päästettiin, oli rantautunut Hong Kongiin, jossa pakolaiset elävät niukasti paikallisten kammotessa heitä. Heidän joukossaan ovat entinen merijalkaväen kapteeni Jung-seok (Gang Dong-won) ja hänen lankonsa Chul-min (Kim Do-yoon). Hongkongilaiset rikolliset pakottavat kaksikon osallistumaan operaatioon, jossa heidän ja kahden muun pakolaisen olisi haetteva Incheonin satamakaupungista kuorma-auto, jossa on 20 miljoonan taalan saalis. Zombiet kun eivät kuulemma välitä rahasta ja kullasta. Tuo lienee totta.
Satamaan päästään ja ihmeen helpolla oikea kuormurikin löytyy. Pahaksi onneksi paikalle osuu osasto 613, joka koostuu eteläkorealaisista sotilaista. Heidän piti suorittaa alueella operaatio, mutta he ovatkin jääneet kaupunkiin rosvojoukoksi. Chul-min piiloutuu autoon ja päätyy näin vangiksi rosvojen tukikohtaan. Jung-seokin taas pelastavat vielä lapsi-ikäiset sisarukset Jooni (Lee Re) ja Yu-jin (Lee Ye-won). He vievät Jung-seokin äitinsä Min-jungin (Lee Jung-hyun) ja isoisänsä Kimin (Kwon Hae-hyo) piilopaikkaan. Rahat olisi hyvä saada samalla kuin pakotie hongkongilaisten laivalla olisi tarjolla, joten ei kuin tulta päin.
Kuten kaikki tietävät, zombeja on kahta laatua: perinteisiä hitaasti laahustavia ja hyvinkin nopeasti juoksevia, kuten elokuvissa World War Z (Marc Forster, 2013) tai 28 viikkoa myöhemmin (Juan Carlos Freasnadillo, 2007). Eteläkorealaiset kollegat ovat hyvin nopeita, vaikkakin pimeässä lähes sokeita mutta hyväkuuloisia.
Zombielokuvat ovat vedonneet yleisöihin ja vuosikymmenten ajan ollen yksi suosituimmista kauhuelokuvagenreistä. Usein ne nähdään allegorioina kulutusyhteiskunnan mielettömyydestä tai luonnon tasapainon sekoittamisesta vaarallisten virusten keinotekoisella luomisella. Jälkimmäisestä on kyse niin Junassa Busaniin ja Peninsulassa.
Peninsula toisaalta noudattelee genrensä konventioita, mutta tekee sen kiinnostavammin kuin keskiverto Hollywood-tuotannot. Eteläkorealainen tapa kertoa tarinoita on erilaista kuin esimerkiksi kiinalaisissa tai japanilaisissa elokuvissa on tapana, ja se tekee niistä virkistäviä katsoa. Aivan kuten viime talven iso hitti Parasite.
Sang-ho Yeon kuljettaa tarinaa sulavasti, eikä se jää missään kohtaa junnaamaan liikaa paikoilleen lähes kahden tunnin kestosta huolimatta. Näyttelijät istuvat kaikki hyvin rooleihinsa. Elokuvan maailma on hienosti toteutettu ja zombijoukkokohtaukset on taiten koreografioitu. Muutama autokaahauskohtaus vetää lähes vertoja Fast & Furious -elokuville. Joitain kömpelyyksiä käsikirjoitus silti tarjoilee, eivätkä kaikki tehosteet ole täysin eliittiluokkaa, mutta varmasti se viihdyttää loppukesän pimeneviä iltoja.