Leffatohtori hyppäsi uuteen lajityyppiin: ”romanttinen komedia on parhaimmillaan radikaalia”

Lastenelokuvia kuten Unna ja Nuuk sekä vakavia draamoja kuten Kohtaamisia tehnyt Saara Cantell hyppää uuteen lajityyppiin. Lyhytelokuvista väitöskirjan tehnyt tohtori on ohjannut romanttisen komedian Ainoat oikeat, jossa fysioterapeutti rakastuu pääministeriin.

Teksti: Jussi Huhtala

Ainoat oikeat -elokuvassa pääministeri ja nuori nainen kohtaavat. Siitä tulee väistämättä mieleen brittikomedia Rakkautta vain.
Tämä on jotain aivan muuta. Rakkautta vain on episoditarina. On aina vaaransa, kun verrataan mielettömän hyviin elokuviin. Vaikkapa Notting Hillissä on samaa asetelmaa, ikään kuin julkkis ja tavis, vaikka siinä se on toisinpäin. Siinä on se herkullinen lajityypille ominainen asetelma tyyliin ’rakkaus yli luokkaerojen’.

Entä Hollywoodin romanttiset komediat? Onko niissä esikuvia?
Ei varmaan suoria, massaa on niin paljon. Elokuvasta Love and Other Drugs tykkäsin. Sinä päivänä on kirjana parempi, mutta pidin myös elokuvasta. Romanttisissa komedioissa on usein hyvät naispäähenkilöt, mitä ei voi suinkaan sanoa kaikista elokuvista.

Suomessa romanttisia komedioita ei jostain syystä ole juuri tehty.
Hirveän vähän. Tykkään käsikirjoituksessa siitä, että asetelmassa on mukana naisten välinen ystävyys. Missä on naisten kaverielokuvat? Miksi on aina niin, että on jätkien buddy-elokuvat ja sitten naisten elokuvat, joissa on paha tyttö ja hyvä tyttö, ja paha tyttö on viemässä turmioon. Kun puhutaan naisten välisestä ystävyydestä, niin aina ollaan negatiivisesti latautuneita.

Romanttinen komedia taitaa olla sinullekin uusi aluevaltaus?
Ohjaajana se on, mutta katsojana kaikkea muuta. Olen romanttisten komedioiden suurkuluttaja. Se on kiehtova lajityyppi. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että parhaimmillaan romanttinen komedia on itse asiassa hyvinkin radikaalia. Väitän, että tietyt vapautumiset, vaikka seksuaalivähemmistöt tai eriväristen ihmisten väliset suhteet, uivat meille sitcomien ja romanttisten komedioiden kautta.

Onko lajityypistä toiseen hyppääminen sinulle ominaista?
En ole koskaan ajatellut, että se olisi itsetarkoituksellista. Olisin huono tekemään tilaustyötä. Elokuva vie aina mukaansa, ja siitä innostuu niin paljon, että sille on valmis antamaan. Tässäkin on mukana onnekasta sattumaa. Ei sitä voi päättää.

Miten näit Vareksesta ja muista rentturooleista tutun Antti Reinin pääministerin roolissa?
Pienen maan ongelma on se, että näyttelijä mielletään roolien mukaan. Anttihan on loistava monilahjainen näyttelijä. Olen miettinyt, että kukahan keksii ottaa sen romanttiseen komediaan. Olen iloinen, että me ehdimme ensimmäisenä. Onhan se niin ihana ja komea mies, että kyllä siitä irtoaa monenlaista. Ihan hauskaa, jos se hämmentää ihmisiä aluksi.

Kahdessa aikaisemmassa elokuvassasi Kohtaamisia ja Tähtitaivas talon yllä Marita Hällforsin kameratyöllä oli tärkeä merkitys, mutta nyt kuvaaja näyttää vaihtuneen.
Kyllä, nyt on eri kuvaaja. Heikki Färm kuvasi Unnan ja Nuukin, hän on luottokuvaajiani. Totta kai kuvaajalla on aina iso merkitys. Kuvaaja on ohjaajan oikea käsi. Tässä elokuvassa on leimallista se, että mukana on hyvin paljon liikkuvaa kuvaa.

Visuaalisestikin Ainoat oikeat on siis erilainen kuin kaksi aiempaa?
Kyllä, mutta se ei johdu pelkästään eri kuvaajasta, vaan siitä että koko elokuvan maailma on erilainen.

Olet siitä erikoinen ohjaaja, että olet väitellyt elokuvanteosta tohtoriksi. Miten se näkyy kuvauspaikalla?

Konkreettisesti siten, että minulla on Suomen makein ohjaajantuoli. Sain kollegoilta lahjaksi tuolin, jossa lukee ”Ohjaaja/Tri Cantell”. Ei se muuten näy. Minulla on aiheena lyhytelokuva. Käytännössä lyhytelokuvan asiantuntemus näkyy selkeimmin silloin, kun käyn opettamassa ja puhumassa aiheesta alan oppilaitoksissa. Kyllä minua saa sinutella kuvauspaikalla enkä vaadi erityiskohtelua.

Ainoat oikeat tuli ensi-iltaan 27.12.2013.

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut