Panokset nousevat Outolintu-sarjassa

Outolintu: Kapinallinen on jatko-osa viime vuonna ilmestyneelle Divergent: Outolintu -toimintaseikkailulle, joka tuotti maailmanlaajuisesti 288 miljoonaa euroa. Sarjan päähenkilöä Trisia esittävä Shailene Woodley taistelee seikkailussa niin aikaa kuin ylivoimaista vihollista vastaan.

Teksti: Johanna Juntunen, Los Angeles
Kuvat: Lionsgate

Tulevaisuuden utopiayhteiskunnasta kertovissa Outolintu-elokuvissa ihmiset sijoitetaan ominaisuuksiensa perusteella elämään ja asumaan viiteen eri ryhmään. Jokaiselle pitäisi löytyä paikka testien perusteella. Ensimmäisen elokuvan lopussa mihinkään ryhmään kuulumaton Tris (Woodley) joutui traagisten tapahtumien jälkeen lähtemään pakomatkalle sotilaskouluttaja Neljän (Theo James) kanssa.

Outolintu-sarja perustuu Veronica Rothin bestseller-romaaneihin, joiden kolmas osa jaetaan kahdeksi elokuvaksi. Ensimmäisen osan ohjasi Neil Burger, ja nyt ohjaajana on Robert Schwentke (Flightplan, Red). Allegiant: Osa 1 ja Allegiant: Osa 2 ovat tulossa vuosina 2016 ja 2017.

Kapinallisessa panokset kovenevat, kun Terävien eliitin vallanhimoinen johtaja Jeanine (Kate Winslet) jahtaa karkureita. Tris ja Four joutuvat selvittämään, miksi Terävät tekevät kaikkensa pysäyttääkseen heidät samalla kun he etsivät liittolaisia Chicagon raunioissa.
51587.cr2
Luvassa on massiivisen kokoluokan taisteluja ryhmien välisessä eloonjäämiskamppailussa.

Shailene Woodleyn uran nousukierre alkoi elokuvasta The Descendants (2011), jossa hän näytteli George Clooneyn tytärtä. Viime vuonna ilmestyneet Tähtiin kirjoitettu virhe ja Divergent: Outolintu lisäsivät nostetta. Ei siis ihme, että Outolintu-sarjan toinen osa aiheutti tähdelle paineita.

– Koin paineita alussa, sillä halusimme olla varmoja, että käsikirjoitus on aukoton ja että säilytämme ensimmäisen elokuvan tason. Mutta tavoitteena oli myös nostaa rimaa Kapinallisessa, joten koin sisäisiä paineita suoritukseni suhteen. Minun oli myös luotava uudelleen yhteys roolihahmooni ja opittava tuntemaan Robert, uusi ohjaaja. Mutta nyt paineet eivät ole enää minun harteillani, sillä kuvausten päättymisen jälkeen paineet menestyksestä siirtyvät muille, Woodley kertoo Four Seasons -hotellissa Los Angelesissa.

Nuori näyttelijätär pohti, mitä yhteistä hänellä ja Trisilla on.

– Tris ei pelkää taistella itselle tärkeiden asioiden puolesta muiden mielipiteestä riippumatta. Olen siinä mielessä samanlainen. Olen valmis puolustamaan kantaani monissa asioissa. Toivon, että olisin tarvittaessa fyysisesti yhtä rohkea kuin hän, ja olemme molemmat hyvin itsepäisiä ja kilpailuhenkisiä ihmisiä. En tarkoita, että vertaisimme itseämme muihin, vaan asetamme itsellemme korkeita tavoitteita. Nostamme rimaa aina yhden haasteen saavuttamisen jälkeen.
Woodley on tunnettu korkeasta työetiikastaan. Välillä hän on jopa liiankin tiukka itseään kohtaan.

– Ehdottomasti. Äitini antoi minulle viisaan neuvon vuosia sitten. Hän sanoi, että syy, miksi ihmiset tuntevat muiden tuottavan heille pettymyksiä, johtuu siitä, että asetamme itsellemme liian korkeita tavoitteita. Kun emme pysty saavuttamaan niitä, emme usko, että kukaan muukaan on tarpeeksi hyvä meille. Pettymyksiltä voi välttyä ainoastaan vaatimalla itseltämme ja muilta vähemmän.

Ehkä juuri siksi hän ei pidä näyttelemistä ja roolihahmojen omaksumista haasteina.

– Suhtaudun niihin täysin päinvastaisesti kuin muuhun elämään. Tunnen, että minulla ei ole näyttelemisen suhteen rimaa lainkaan, sillä voin vain antautua vuorosanojen ja niiden olosuhteiden vietäväksi, joissa elokuva tapahtuu. Se on mielestäni ainoa keino roolin sisäistämiseksi. Näyttelemisessä on aina kysymys energian siirtämisestä; joko toisen näyttelijän tai oman itsensä kanssa, kun hakee sisältään rooliin vaadittavia ominaisuuksia. Mikäli hahmoa kohtaan ei tunne empatiaa ja yhteenkuuluvuutta, on väärä henkilö sen näyttelijäksi.
11294.cr2
Kapinallinen kasvattaa Outolinnun panoksia myös taistelukohtausten suhteen.

– Kaikki on suurempaa tässä elokuvassa, niin tunnepuolella kuin toiminnan suhteen. Esimerkiksi yhteen monimutkaiseen kohtaukseen, jossa Tris taistelee palavassa rakennuksessa, tarvittiin minun lisäkseni kolme stunt-näyttelijää samaan aikaan. Lavasteiden yhdessä kulmassa oli akrobaattinen Cirque du Soleil -tyyppinen stunt-naiseni, joka teki ilmassa mielettömiä voltteja. Toisessa päässä oli parkour-liikkeitä tekevä sijaisnäytteljä, joka hyppi kymmenen metrin korkeudelta maahan ja minä vaihdoin kasvonilmeitäni kameran siirtyessä stuntista toiseen. Se oli hyvin mielenkiintoinen kohtaus kuvata, ja nähdä myöhemmin leikattuna.

Woodley ei haastatteluun mennessä ollut vielä nähnyt jatko-osaa kokonaan, mutta hän yrittää pyynnöstä verrata kahta elokuvaa keskenään.

– Ensimmäisessä oli hyvin paljon hahmojen kehittelyä, mutta mielestäni tässä on sitä vieläkin enemmän. Robert Schwentke on todella hyvä ohjaamaan toimintakohtauksia, joista hän onnistuu tekemään mielenkiintoisia katsojille, mutta hän painottaa myös hahmoja ja heidän välisiä suhteitaan. Pidin tästä yhdistelmästä.

Tähti vertailee myös jatko-osan saksalaista ohjaajaa Outolinnun ohjanneeseen Neil Burgeriin.

– Robert on hyvin eurooppalainen. Hän suostuu kuvaamaan vain 10 tuntia päivässä, kun Hollywoodissa on tapana kuvata ainakin 12 tuntia päivässä, joten hän työskenteli sen ajan kuvausryhmänsä kanssa. Näyttelijät, puvustajat ja meikkaajat tekivät 12 tunnin päiviä. Tämä tuntui hyvältä käytännöltä. Eurooppalaiset elokuvatekijät ovat jotenkin myös vapaampia. Robert ei yrittänyt vakuuttaa ketään siitä, että olemme aivokirurgeja, vaan teemme taidetta, josta on lupa nauttia. Kaikkea voi kokeilla, mutta ei ole syytä käyttää systeemiä hyväkseen ja kuvata yhdestä kohtauksesta 500 ottoa, jos siihen ei ole tarvetta.

Elokuvassa on mukana myös romantiikkaa.

– Ilman muuta. Rakastan näitä hahmoja ja Veronican kirjoja, koska mikään ei ole täydellistä.

Vaikka tilanteet ovat heitä vastaan, he kohtelevat toisiaan kunnioittaen. Suhteet eivät perustu ihastukseen tai intohimoon, vaan toveruuteen ja joukkuehenkeen. Olemme samassa joukkueessa, jonka kaikki pelaajat näkevät maailman samalla tavalla ja tavoittelevat samoja asioita. Se puoli on aina inspiroinut minua näissä elokuvissa.
Woodley iloitsee vahvojen ja monimutkaisten naishahmojen määrän lisääntymisestä niin elokuvissa kuin televisiosarjoissa.
00225.cr2
– Se on mahtavaa ja tuntuu hienolta. Naiset ovat vahvoja ympäri maailmaa ja heillä on paljon tärkeää sanottavaa. Minusta on suuri menestys, jos voimme elokuvien kautta edustaa edes muutamia heistä.

Jo nuorena Woodleylla oli omia naissankareita, joita hän ihaili.

– En juurikaan katsonut elokuvia lapsena, mutta olen aina ihaillut vahvoja naisia eri elämänalueilla kuten Amelia Earhartia. Opiskelin Amerikan intiaanien historiaa pitkään, ja intiaaniheimoihin kuului lukuisia voimakkaita naissotureita. Pocahontas on yksi heistä.

Woodley kuvaa tällä hetkellä Oliver Stonen ohjaamaa Snowden-elokuvaa Saksassa. Elokuva kertoo tietovuotaja Edward Snowdenista (Joseph Gordon-Levitt) sen jälkeen, kun hän muutti Havaijilta Hong Kongiin ja sieltä Moskovaan turvapaikan toivossa. Woodley näyttelee Snowdenin tyttöystävää Lindsay Millsia. Snowdenista on ilmestynyt myös Oscar-palkittu dokumentti Citizenfour.

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut