Beverly Hills kyttä toi maailmalle kaksi ikonista ääntä: Eddie Murphyn naurun sekä Axel F -tunnarin. Oli kuitenkin lähellä, ettei jälkimmäinen olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.
Elokuvan saksalaisen säveltäjän Harold Faltermeyerin mukaan hän oli saada potkut pestistään. Komedioissa oltiin tuohon aikaan totuttu kuulemaan orkesterin esittämiä sävellyksiä, Faltermeyerin kiikuttaessa tuottajien eteen kokonaan syntikoilla tuotettua musiikkia.
Faltermeyerin soittaessa ikonista Axel F -tunnaria elokuvan tuottajille Don Simpsonille ja Jerry Bruckheimerille, olivat nämä vahvasti sitä mieltä, ettei soundi toiminut. Ohjaaja Martin Brest sen sijaan innostui säveltäjän työstä ja piti Axel F -teemaa täydellisenä, kannustaen tuottajia ottamaan riskin.
Brest sai käännettyä Simpsonin puolelleen ja Faltermeyer sai pitää työnsä. Loppu onkin elokuvamusiikin historiaa, sillä Axel F -teemasta tuli hetkessä kansainvälinen hitti. Beverly Hills kyttä -elokuvan sävellys toi Faltermayerille myös Grammy-palkinnon vuonna 1986.
Faltermeyer sävelsi raidan käyttäen ainoastaan viittä soitinta: Roland Jupiter-8:aa, Moogin modulaarisyntetisaattoria, Roland JX-3P:tä, Yamaha DX7:ää sekä LinnDrum-rumpukonetta.
Lähde: Music Radar, Mental Floss
