Etulinjan edessä

Etulinjan edessä on ensimmäinen Suomessa tehty ruotsinkielinen sotaelokuva.

5.3.2004 00:00
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 05.03.2004

Etulinjan edessä sijoittuu jatkosodan vuosiin 1942-44, kuvaten Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan muuttumista asemasodasta puna-armeijan suurhyökkäykseksi. Pääosassa on suomenruotsalainen jalkaväkirykmentti, joka tekee jäynää neuvostoliiton asemille Syvärin eturintamassa ja joutuu myöhemmin ratkaisevaan asemaan Kannaksella. Tärkeimpiä henkilöitä ovat rykmentin komentaja Marttinen (Ilkka Heiskanen) ja vänrikki Järv (Tobias Zilliacus) miehineen. Järv on tiedustelu- ja tuhopartioiden järjestelmällinen suunnittelija ja etevä toteuttaja. Marttinen asettaakin hänet vastaamaan koko rykmentin partiotoiminnasta. Järv saavuttaa miehistön luottamuksen sotilastaitojensa lisäksi pitämällä huolta heidän henkisestä hyvinvoinnistaan korsussa. Sodan edetessä miehille annetaan entistä enemmän ja koko ajan vaativampia tehtäviä.

Elokuva ei aivan osaa päättää, mitä se haluaa olla. Järvin partioista ja niihin osallistuvien miesten elämästä kertoessaan se on perinteistä ja sujuvaa sotaelokuvaa. Päähenkilö vaihtuu kesken matkan Järvistä Marttiseen, mutta Järvistäkään ei haluta luopua. Elokuvaan on väkipakolla lisätty kohtauksia, joissa ihmisiä linkitetään teennäisesti tapahtumiin, joiden kanssa heillä ei enää ole tekemistä. Mukaan on lisäksi sotkettu kuvia nykypäivästä, kun elokuvan esikuvat kohtaavat täysin turhassa kehyskertomuksessa. Kerrontaa rasittaa myös pikkutarkka veteraanien muistojen tallentaminen korsun arkipäivästä. Välillä on vaikea uskoa, että elämä eturintamassa tosiaan oli niin rauhallista, siistiä ja sivistynyttä kuin elokuvassa on kuvattu. Toisaalta selkeästi yksittäisiin veteraanimuistoihin liittyvät pienet yksityiskohdat myös elävöittävät tarinaa. Häiritsevämpää on hyppiminen sotavuosien tapahtumien aikajärjestyksessä, kun kesken partiointia hypätään takaumassa toiseen vastaavaan eri vuodenaikana. Katsojalla on toisinaan täysi työ pysyä perässä tapahtumissa ja pähkäillä liittyvätkö peräkkäiset kohtaukset jotenkin oleellisesti toisiinsa.

Etulinjan edessä on ensimmäinen Suomessa tehty ruotsinkielinen sotaelokuva. Muun lisäksi sen tarkoitus on kertoa, että sotaa käytiin Suomen kohtalonvuosina kahdella kielellä. Se on kunnianosoitus sotaveteraaneillemme ja samalla yritys tallentaa katoamassa olevan aikakauden muistoja. Tämä tallennusprojekti muodostuu kahdesta Syväriltä kannakselle –elokuvasta, joista Etulinjan edessä on siis ensimmäinen. Pohjolan suurimmasta taistelusta kertova Tali – Ihantala 1944 saapuu tämän hetken arvioiden mukaan ensi-iltaan syksyllä 2006.

Ottamansa kulttuuritehtävän rajoittamalla ja tietyistä kerronnallisista valinnoista kärsivällä elokuvalla on puutteensa, mutta se kieltämättä toimii kunnianosoituksena parikymppisille nuorille, joiden oli äkkiä kasvettava miehiksi ja otettava vastuu Suomen tulevaisuudesta. Lopun taistelukuvaukset antavat nykykatsojallekin kuvaa siitä suuresta uhrauksesta, jonka yksi sukupolvi joutui tekemään. Ne saavat myös toivomaan, ettei enää kenenkään pitäisi joutua näkemään samanlaisia kauhuja.

Lisää luettavaa