Ghost Rider – aaveajaja

GENRE ENSI-ILTA 23.02.2007 TÄHDET

Sarjakuvien pohjalta on viime vuosina tehty hienoja ja mielenkiintoisia elokuvaversioita, kuten mestarillinen Sin City (2005), X-Men (2000) ja V niin kuin Verikosto (2006). Sarjakuvan mielikuvituksellisen maailman vangitseminen filmille on kuitenkin haaste ja suuri osa elokuvaversioista ei saa puhallettua hahmoihinsa samaa tenhoa kuin alkuperäisissä tarinoissa.

Tällä kertaa Hollywood-linssin alle on joutunut paholaisen palkkasoturi Ghost rider – Aaveajaja, jonka tarina alkoi Marvelissa jo 1970-luvulla. Ohjaaja-käsikirjoittaja Mark Steven Johnson on aikaisemminkin ollut hämmentämässä Marvel-soppaa, sillä vuonna 2003 käsikirjoitti ja ohjasi keskinkertaisen Daredevilin. Sen menestyksestä innostuneena hän jatkoi yhdessä alkuperäisen sarjakuvan isän Frank Millerin kanssa Daredevilissä alkunsa saanutta tarinaa sokean supersankarin rakastetusta, Elektrasta (2005). Se jäi kuitenkin varsin ponnettomaksi tekeleeksi.

Aaveajajassa Nicolas Cage (Leaving Las Vegas, Lord of War) on surmanajajatähti Johnny Blaze, joka myy sielunsa paholaiselle (Peter Fonda) pelastaakseen isänsä (Brett Cullen) syöpäkuolemalta. Vuosien ajan Johnny uhmaa kuolemaa uhkarohkeilla moottoripyörästunteilla, mutta häntä suojelee pimeyden ruhtinas, jolla on hänelle käyttöä enemmän elävänä kuin kuolleena. Kun aika on kypsä, paholainen vaatii vanhan sopimuksen käytäntöönpanoa ja muuttaa Johnnyn helvetintulta leimuavaksi palkkasoturikseen, Aaveajajaksi, jonka tehtävänä on palauttaa kiirastulesta karanneita demoneita takaisin ruotuun.

Aaveajaja on synkkä antisankari, mutta Johnsonin käsissä tuo pimeä ”sielu” katoaa useaan otteeseen Hollywoodissa kierrätettyyn, suuria katsojamassoja kosiskelevaan höttötarinaan. Käsikirjoitus on töksähtelevä, mitäänsanomaton ja täysin vailla uutuudenviehätystä, Johnsonin ohjaus puisevaa ja tuo kaikki koitetaan peittää keskinkertaisilla efekteillä. Tulta ja tappuraa on tarjolla esikuvan tapaan reippaasti, mutta sisältöä ei millään riitä lähes kahden tunnin elokuvaksi.

Aaveajaja on tosin siinä mielessä elokuvalle hankala ja epäkiitollinen hahmo, että öisessä luurankohahmossaan helvetintuli aseenaan hän on käytännössä voittamaton. Katsojan ei tarvitse huolehtia hahmon puolesta, koska hän päihittää vastustajansa joka tapauksessa.

Vihdoinkin pitkään haaveilemansa sarjakuvaroolin saanut Cage näyttää silti nauttivan Aaveajajan roolistaan ja Johnnyn totuttelu uuteen helvetillliseen olomuotoonsa on elokuvan koominen piriste. Eva Mendes (Training Day, 2 Fast 2 Furious) Johnny Blazen rakastettuna on väärässä paikassa ja romanttinen lataus heidän välillään kuin kourallinen märkiä tulitikkuja. Positiivista ovat sivuosien Sam Elliot Johnnyn tuumailevana suojelijana ja tarinan kertojana sekä Fonda pimeyden ruhtinaana.

Elokuvan pahikset Blackheart (Wes Bentley) ja hänen demonikumppaninsa ovat puolestaan kuin köyhän miehen versioita Muumion (1999) efekteistä. Pahiksista on tosin pyritty tekemään kauhuelokuvamaiseen tyyliin hieman ehkä liiankin häijyn ja pelottavan näköisiä muuten näin kepoiseen elokuvaan.


Aiheeseen liittyvät elokuvat