Hidalgo

2.4.2004 00:00
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Ratsulähetti Frank Hopkins (Viggo Mortensen) osallistuu hengenvaaralliseen kilpailuun, 4500 kilometrin ratsastukseen halki Saudi-Arabian kuolettavien aavikoiden. Villin lännen parhaan hevosmiehen ja nokkelan Hidalgo-mustangin kestävyys joutuu koetukselle, sillä luonnonvoimien lisäksi kaksikko kamppailee häijyjä beduiiniikilpailijoita ja näiden korskeita arabiratsuja vastaan.

    Historiallisiin tapahtumiin perustuvan tarinan lähtökohta on yleispätevyytensä vuoksi paljon käytetty: mestari, tässä tapauksessa lännen paras cowboy, lojuu alennustilassa epämääräisessä paikassa, kunnes joku tulee härnäämään tätä voimainkoitokseen, jossa nähdään, vieläkö miehestä on loistonpäiviensä suorituksiin. Tällä kertaa sheikki Riyadhin käskyläiset haastavat kiertävään lännenshow'hun jämähtäneen, alkoholisoituneen Hopkinsin kilpailuun. Ensin Mestari on kielteisellä kannalla, mutta tapauskohtainen sisäinen pakko –tässä tapauksessa intiaanien verenperintö -saa mielen muuttumaan, ja niin paitsi fyysistä, myös henkistä kanttia vaativa suoritus voi alkaa.

    Jos historiallisen spektaakkelin perusmääreitä ovat kolmituntinen kesto ja hulppeanjylhät näkymät, kuten komeat panoraamakuvat auringonlaskuista dyyneillä, tämä elokuva lienee sellainen. Toimintaseikkailun henkilöt, näiden motiivit, juonenkäänteet ja dialogi kuitenkin ovat disneymäisellä tavalla herttaisen heppoiset. Perimmäinen kysymys kuuluukin, jaksaako kukaan seurata kolmituntista elokuvaa pelkkien kauniiden maisemien varassa?

    Ohjaaja Joe Johnstonilla on tilillään kaksi viimeisintä Jurassic Parkia ja Jumanji -ysärihitti jossa pimein Afrikka pääsee irralleen suurkaupunkiin. Nyt erikoistehosteita on säästelty, mikä saa ei määrä, vaan laatu –argumentin puoltamaan paikkaansa. Yksi tyylikäs, mahtipontinen hiekkamyrsky nimittäin päihittää komeudessaan mennen tullen dinosaurukset ja autoja ryttäävät norsut. Paha vain, ettei kaikkea voi saada: tyylikkäät puitteet on luotu korniuksia pursuavan käsikirjoituksen kustannuksella. ”Ratsastatko nyt yksinäisenä auringonlaskuun kuten kaikki cowboyt?”, kysyy Sheikin tytär (Zuleikha Robinson) Hopkinsilta. Juupa juu.

    Viggo Mortensen hoitaa roolinsa kunnialla, mikäli lännenmiestä kuuluu esittää mumisemalla maskuliinisesti hampaidensa välistä. Sen sijaan seikkailun haljua naissivuosapahista katsellessaan muistaa karisman ensiarvoisuuden. Niin laimeaa esitystä kuin Louise Lombardin hienostolady saa harvoin nähdä.

    Elokuva on liian kaavamainen ja korni yltääkseen parhaimpien historiallisten eeposten koskettavuuteen, menneisyyden tuomiseen lähelle, pois lukion historiankirjojen sivuilta. Ensimmäinen assosiaatio kohderyhmästä ovat Aragornin hahmoon hurahtaneet hevostytöt, mutta elokuva lienee liian pitkäveteinen heille. Luvassa on kuitenkin komeita maisemia ja maailmoja syleilevä hevosten vapautus takaisin preerialle.

    Lisää luettavaa