Kaksi kuningatarta

GENRE , ENSI-ILTA 01.02.2019 TÄHDET

Kaksi vahvaa naista ottaa yhteen 1500-luvun Britanniassa. Heidän sivistyneen vihanpitonsa taustalla kihisevät kansallisuuksien, uskontokuntien ja sukupuolten välinen taistelu.

Mary Stuart, suomalaisittain Maria Stuart, on viettänyt suurimman osan elämästään Ranskassa, hetken jopa Ranskan kuninkaan puolisona. Tämän kuoltua vasta 18-vuotias leski palaa kotimaahansa Skotlantiin, jonka laillinen kuningatar hän on. Tästä eivät pidä hänen velipuolensa, Skotlannin uskonnolliset johtajat eikä Englannin kuningatar Elisabet I. Ensin mainittu siksi, että hän menetti asemansa valtakunnan sijaishallitsijana, toiset protestantteina katoliseen kuningattareen vihamielisesti suhtautuvina ja viimeksi mainittu koska varsinkin katolisten mielestä Maria oli Elisabetin isän, Henrik VIII:n avioliittokuvioiden vuoksi oikeutetumpi koko saarivaltion valtaistuimelle.

Tästä seuraa tahtojen taisto, jossa kansallisuus- ja uskontokysymykset määräsivät lojaalisuusrajoja kummassakin valtakunnassa. Kaiken lisäksi vastakkain olivat tietysti näkemykset siitä, kuuluuko valta miehelle vai naiselle. Varsinkin tämä viimeksi mainittu vastakkainasettelu korostuu uudessa historiallisessa draamassa, vaikka käytännössä kyseessä on Marian ja Elisabetin, kahden nuorten sukulaisnaisen valtakamppailu.

Naisten tapa toimia ei voisi olla erilaisempi. Maria uskoo aidosti siihen, että nainen pystyy siihen mihin mieskin ja voi olla tätä parempikin. Hän myös odottaa muidenkin hyväksyvän tämän ja sallivan hänelle tunteittensa mukaisen elämän. Elisabet puolestaan katsoo, että puolison ottaminen vaaditun kruununperillisen tuottamiseksi vain antaa vallanhimoisille miehille mahdollisuuden työntää jalkansa oven väliin. Kumpi on oikeassa, kumpi tyytyväisempi?

Saoirse Ronan ja Margot Robbie ovat odotetusti loistavia Mariana ja Elisabetina, ja heitä tukee mainio sivunäyttelijöiden kaarti. Ronan on enemmän elokuvan keskiössä ja hän suorastaan loistaa. Toisaalta Maria on juuri sellainen räiskyvä vahvatahtoinen nainen, jollaisia Ronanilta on jo tottunut odottamaan. Robbien asemastaan ja ulkomuodostaan epävarma mutta yhtä lailla jääräpäinen Elisabet on yllättävällä tavalla hillitympi roolisuoritus, jota on ilo seurata.

Maria Stuartia on esitetty elokuvissa monta kertaa ennenkin, tunnetuin versio lienee Katharine Hepburn John Fordin vuoden 1936 elokuvassa. Sekä se että uutuus esittävät Marian ja Elisabetin välillä tapahtuneen salaisia tapaamisia, joita ei oikeasti ilmeisesti koskaan tapahtunut. Annettakoon se anteeksi, onhan se huomattavasti elokuvallisempi tapa esittää naisten välistä kommunikointia kuin pelkkä kirjeenvaihto. Marian elämän seikkailullisemmat puolet uutuus ohittaa keskittyen viisaasti enemmän psykologiseen draamaan.

Beau Willimonin (House of Cards) käsikirjoitus perustuu historioitsija John Guyn teokseen Queen of Scots: The True Life of Mary Stuart. Onko tarina siis todempi kuin aikaisemmat versiot kuningattaren tai kuningattarien elämästä? Tuskin ainakaan yhtään vähemmän tosi kuin puhtaasti miesten näkökulmasta nähty vahvan naisen tarina.